Rakas Maa

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 18:48

LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA – lait, luvat ja viranomaiset

Suomi allekirjoitti CITES-sopimuksen vuonna 1976. Siitä lähtien kaikkien CITES-sopimuksen alaisten eläin- ja kasvilajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden maahantuonti ja maastavienti ovat olleet sallittuja vain, jos niihin on asianmukaiset, kirjalliset viranomaisten luvat.

Eräiden lajien osalta lainsäädäntömme on ollut tiukempikin kuin CITES-sopimus edellyttää. Papukaijojen maahantuonti oli kokonaan kiellettyä vuoteen 1989 saakka, ja matelijoiden (kilpikonnien, käärmeiden ja liskojen) maahantuonti oli vastaavasti kiellettyä vuoteen 1995 saakka. Nykyään papukaijojen ja matelijoiden maahantuonti on sallittua sillä ehdolla, että niillä on vaadittavat CITES-luvat.

CITES-lajeja koskevaan lainsäädäntöön tuli uusia täsmennyksiä vuonna 1997, jolloin astui voimaan EU:n niin kutsuttu CITES-asetus. Se suojelee eräitä lajeja tiukemmin kuin alkuperäinen CITES-sopimus. Toinen uudistus oli, että kaikkein uhanalaisimpien lajien osalta EU:n CITES-asetus säätelee myös EU-maiden sisällä tapahtuvaa kauppaa, kun taas alkuperäinen CITES-sopimus koskee pelkästään valtioiden rajojen yli tapahtuvaa liikennettä.

Kussakin maassa CITES-säädösten noudattamista valvovat maan omat viranomaiset. Suomessa CITES-asiat kuuluvat muun muassa Suomen ympäristökeskuksen, tullin ja poliisinvastuulle. Suomen ympäristökeskus on asiantuntijaviranomainen, joka muun muassa tiedottaa yleisölle, vastaa kysymyksiin ja myöntää kaikki tarvittavat CITES-luvat eli vienti-, tuonti- ja jälleenvientiluvat sekä kirjoittaa CITES-todistuksen laillista alkuperää oleville yksilöille – esimerkiksi Suomessa syntyneille, CITES-asetuksen A-liitteeseen kuuluville lemmikkieläimille.

Tullin velvollisuuksiin kuuluu valvoa tuontia, vientiä, jälleenvientiä ja transit- eli kauttakulkuliikennettä sekä takavarikoida ne eläimet, kasvit ja tuotteet, joilta puuttuu asianmukaiset luvat. Poliisi antaa virka-apua tarvittaessa.

Kaikissa CITES-lajeihin, lupiin, todistuksiin ja muihin CITES-asioihin liittyvissä kysymyksissä lisätietoja saa Suomen ympäristökeskuksesta, puh. (09) 403 000.

Milloin tarvitaan tuonti- tai vientilupa?

CITES-sopimuksen suojaamia eläinlajeja on yhteensä noin 6 000 ja kasvilajeja noin 22 000. Jos tiedossa on lajin tieteellinen nimi, internet-sivulta www.cites.org/eng/resources/species.html voi tarkistaa, onko laji CITES-sopimuksen alainen. CITES-sopimuksen alaisia eläimiä ovat linnuista muun muassa monet tukaani-, kolibri-, papukaija-, haukka- ja pöllölajit, nisäkkäistä muun muassa monet apina-, kissaeläin- ja valaslajit, matelijoista muun muassa monet kilpikonna-, käärme- ja liskolajit ja selkärangattomista eläimistä muun muassa monet korallit. Kasveista CITES-sopimukseen kuuluvat muun muassa kaikki orkideat, monet kaktukset ja käpypalmut sekä eräät trooppiset puulajit.

CITES-luvat tarvitaan sekä silloin, kun rajan yli ollaan kuljettamassa eläviä eläimiä tai kasveja, että silloin, kun kyseessä on tapettu yksilö, sen osa tai sitä sisältävä tuote. Tavallisimpia tilanteita, joissa CITES-säännöt on otettava huomioon, ovat uhanalaisista lajeista valmistettujen matkamuistojen maahantuonti (esimerkiksi norsunluuta, sarvikuonon sarvea, kilpikonnanluuta, käärmeennahkaa tai koralleja sisältävät esineet), eräiden lemmikkieläinten ja koristekasvien maahantuonti, paluu metsästysmatkalta ulkomailta sekä muutto ulkomaille tai ulkomailta Suomeen silloin, kun perheeseen kuuluu CITES-sopimuksen alainen lemmikkieläin.

Rajan ylityksen lisäksi CITES-lupa tarvitaan silloin, kun EU:n CITES-asetuksen tarkimmin suojelemia lajeja myydään maan sisällä. Esimerkiksi karhunlihan myyntiin tarvitaan aina kirjallinen CITES-lupa.

Lähde WWF

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 18:24

Lemmikkiä ostamassa

Suomessa myytävät lemmikkieläimet ovat yleensä laillista alkuperää, mutta liikkeellä on jonkin verran myös luonnosta laittomasti pyydystettyjä, Suomeen salakuljetettuja eläimiä. Siksi on tärkeää, että  jokainen, joka on ostamassa EU:n CITES-asetuksen A-liitteen suojaamaan eläinlajiin kuuluvaa lemmikkiä, vaatii myyjältä kirjallisen CITES-todistuksen, joka osoittaa, että eläin on joko vankeudessa syntynyt tai luonnosta laillisesti pyydystetty. Jos CITES-asetuksen A-liitteeseen kuuluvan eläimen mukana ei seuraa CITES-papereita, tällaista eläintä ei pidä koskaan ostaa.

CITES-lajeja ovat muun muassa kaikki muut papukaijat paitsi undulaatti (Melopsittacus undulatus), neitokakadu eli nymfi papukaija (Nymphicus hollandicus) sekä aleksanterinkaija (Psittacula krameri). Kilpikonnista CITES-lajeja ovat muun muassa kaikki maakilpikonnat (Testudinidae), käärmeistä muun muassa kaikki boat (Boidae) sekä liskoista muun muassa iguaani eli vihreä leguaani (Iguana iguana) sekä kaikki kameleontit (Chamaeleonidae).

Orkideaharrastus

Orkideaharrastajille oleellinen tieto on, että kaikki orkidealajit, orkideoiden osat ja orkideoista valmistetut tuotteet ovat CITES-sopimuksen suojaamia. Osa orkidealajeista kuuluu EU:n CITES-asetuksen A-lajiliitteeseen, osa B-liitteeseen. A-liitteen orkideojen kauppa on sallittua vain, jos yksilöt ovat keinotekoisesti viljeltyjä. B-liitteeseen kuuluvien orkidealajien kauppa on rajoitetusti sallittua silloinkin, kun yksilöt on otettu luonnosta. Kummassakin tapauksessa tuonti Suomeen EU:n ulkopuolelta edellyttää aina lähtömaasta saadun kirjallisen CITES-vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen sekä Suomen viranomaisten kirjoittaman tuontiluvan. Lupa tarvitaan myös silloin, kun tuotavat orkideat on tarkoitettu vain omaan käyttöön eikä myyntiin.

Perhonsidonta

Perhonsidonnan harrastajien käyttämistä karvoista ja höyhenistä osa on peräisin uhanalaisista CITES-lajeista. Näitä karvoja ja höyheniä ostettaessa on aina vaadittava myyjältä CITES-todistus, joka osoittaa tavaran olevan laillista alkuperää. Perhonsidonnassa käytettäviä CITES-lajeja ovat muun muassa saukko (Lutra lutra), karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx), monet flamingot (Phoenicopterus spp.), silkkihaikara (Egretta garzetta), viidakkokukko (Gallus sonneratii), kaulustrappi (Chlamydotis undulata), isotrappi (Otis tarda), pikkutrappi (Tetrax tetrax) sekä hyvin monet haukka- ja pöllölajit.

Metsästysmatkailu ulkomaille

Jos metsästyksen harrastaja suunnittelee metsästysmatkaa ulkomaille, on selvitettävä etukäteen, onko metsästettävien lajien joukossa CITES-lajeja. CITES-sopimukseen kuuluvia lajeja ovat muun muassa karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx), saukko (Lutra lutra) sekä muun muassa monet afrikkalaiset metsästäjien suosimat eläimet. Jotta metsästetyt CITES-eläimet saa tuoda Suomeen, niille on hankittava etukäteen tarvittavat vienti- ja tuontiluvat. Vastaavasti silloin, kun Suomessa metsästettyjä CITES-lajeihin kuuluvia eläimiä ollaan viemässä ulkomaille, niille on hankittava etukäteen vienti- ja tuontiluvat.

Lähde http://www.wwf.fi/