Kirjoittaja auhn @ 24. Helmikuu - 14:32

Sademetsällä tarkoitetaan päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevaa, kosteaa, ainavihantaa trooppista metsää, jossa sataa yli 2 000 millimetriä vuodessa. Suomen vuotuinen sademäärä on 600–700 millimetriä. Puusto sademetsässä on tiheää ja runsasta, mutta aluskasvillisuus on valon puutteen vuoksi niukkaa. Siksi niin eläimet kuin ihmisetkin voivat melko helposti liikkua siellä.

Amazonin sademetsä Etelä-Amerikassa on maailman suurin sademetsä, mutta erityyppisiä sademetsiä kasvaa lämpimillä, kosteilla alueilla myös Aasiassa, Australiassa, Afrikassa ja Keski-Amerikassa. Kaikki trooppiset metsät eivät kuitenkaan ole sademetsiä, sillä trooppisia metsiä voi esiintyä myös kuivilla alueilla.

Luonnon monimuotoisuus on sademetsissä hämmästyttävä: niissä elää noin kaksi kolmasosaa maailman kasvi- ja eläinlajeista. Elämää kuhisevia sademetsiä asuttavat monet jo uhanalaiset lajit, esimerkiksi orangit, tiikerit, norsut ja sarvikuonot. Sademetsiä on syystä kutsuttu myös planeettamme suurimmaksi apteekiksi, sillä niissä kasvaa runsaasti lääke- ja ravintokasveja, joista moni on vielä tieteelle tuntematon.

Puusta pelloksi ja pöydäksi

Sademetsien tuhoutuminen on yksi 2000-luvun suurimmista ympäristöongelmista. Metsää raivataan viljely- ja laidunmaaksi yleensä hakkaamalla tai polttamalla. Maa köyhtyy viljelykelvottomaksi usein jo muutamassa vuodessa, ja sen jälkeen viljelijä joutuu raivaamaan jälleen lisää sademetsää uutta peltoa varten. Sademetsien mukana katoavat tuhannet kasvi- ja eläinlajit, joista osaa ei vielä edes tunneta, ja metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös ilmastonmuutosta.

Tuhoamisen perimmäinen syy on raha ja rahan puute. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa maaseudulla asuvat köyhät ihmiset joutuvat pakon edessä raivaamaan sademetsää pelloksi omiin tarpeisiinsa samaan aikaan, kun Afrikassa metsiä uhkaa köyhän väestön polttopuupula. Kaupungeissa ja länsimaissa elävät, varakkaammat ihmiset taas käyttävät yhä enemmän tuotteita, jotka omalta osaltaan edistävät sademetsien tuhoutumista. Näitä kulutustavaroita ovat muun muassa kahvi, suklaa, palmuöljyä sisältävät tuotteet sekä eksoottisista puulajeista valmistetut huonekalut ja parketit.

Jokainen voi suojella sademetsiä

Jokainen voi vaikuttaa sademetsien hyvinvointiin pienillä arjen valinnoilla. Tässä oppaassa esitellään joitakin suomalaisille tuttuja elintarvikkeita ja arkipäivän käyttötavaroita, joiden alkuperä on sademetsien uumenissa. Tuotteille annetaan sademetsien kannalta kestävämpiä tai kestävämmin tuotettuja vaihtoehtoja. Kaikkia sademetsille ystävällisiä tuotteita ja yrityksiä ei ole mainittu, vaan joitakin merkkejä ja tuotteita on valittu mukaan hyvinä esimerkkeinä ympäristöarvojen toteuttamisesta.

Oppaan tarkoitus ei ole tehdä elämästä hankalaa, vaan kannustaa myönteisiin, ihmisen ja luonnon kannalta hyviin ratkaisuihin. Toivottavasti oppaasta on sinulle iloa ja hyötyä päivittäisiä ostopäätöksiä tehdessäsi!

Sademetsän ystävän helpot perussäännöt
• Sademetsistä vastuuta tuntevan kuluttajan kannattaa etsiä kaupan hyllystä kotimaisia, lähellä tuotettuja sesonkituotteitaja selvittää kaukaa saapuneen tuotteen alkuperä.
• Kauppias, valmistaja ja maahantuoja ovat oikeita ihmisiä vastaamaan kysymyksiin hedelmien, lihan tai huonekalujen alkuperästä. Tietoa voi olla vaikea saada, mutta kysyminen kertoo, että asia on tärkeä.
• Sademetsätuotteiden ostoboikotteihin ei kannata ryhtyä, sillä boikotointi saattaa viedä metsien paikallisväestöltä elinkeinon ja tulonlähteet. Vastuullisesti tuotetut sademetsätuotteet ovat sekä ihmisen että luonnon kannalta hyvä vaihtoehto, ja niitä löytyy jo monien kauppojen valikoimista. 

Lähde: http://www.wwf.fi/

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 18:53

Vuoden 2008 luokitus puutarhahuonekalujen kauppiaista
(raportin julkaisupäivämäärä toukokuu 06, 2008)

Greenpeacen, Luonto-Liiton, Maan ystävien, Kuluttajaliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton jokavuotinen luokitus puutarhakalusteiden sademetsäystävällisyydestä. Sademetsäpuuta on edelleen puutarhahuonekaluissa, mutta moni liike on lisännyt huomattavasti viljeltyjen trooppisten puiden, kuten eukalyptuksen ja akaasian, sekä FSC-sertifioidun puun osuutta.

VIHREÄ LUOKKA - Sademetsäystävälliset kauppiaat 

Tropiikin metsien kannalta parhaimmat kauppiaat, jotka myyvät viljeltyjä, FSC-sertifioituja puulajeja tai eivät myy lainkaan tropiikin puista tehtyjä tuotteita. Näissä kaupoissa asioidessaan kuluttaja voi ostaa kesäkalusteita, joiden valmistamiseksi ei todennäköisesti ole hävitetty sademetsiä.

  • HOBBY HALL
  • KALUSTEKAUPPA.COM
  • PRISMA
  • S-MARKET
  • SOTKA
  • STARKKI

KELTAINEN LUOKKA - Tropiikin viljelypuun kauppiaat

Kauppiaat, jotka myyvät FSC-sertifioimatonta viljeltyä puuta tropiikista. Näiden kauppiaiden luona asioidessa kuluttajan ei tarvitse huolehtia ostavansa laittomasti hakattua ja metsiä hävittävää sademetsäpuuta, mutta raaka-ainetta tuottaviin puuviljelmiin voi liittyä luonnonmetsien raivaamista tai maakiistoja viljelmäyhtiöiden ja paikallisväestön välillä.

  • ANTTILA
  • ASKO
  • IKEA
  • ISKU
  • JYSK
  • K-CITYMARKET
  • KODIN TERRA
  • MULTASORMI
  • PLANTAGEN
  • STOCKMANN
  • SUOMI-SOFFA
  • TEESI

PUNAINEN LUOKKA - Sademetsäpuun kauppiaat ja tietojen luovuttamisesta kieltäytyneet 

Kauppiaat, jotka myyvät tropiikin luonnonmetsistä (sademetsistä) peräisin olevasta puusta tehtyjä tuotteita tai kieltäytyvät antamasta tietoja. Asioidessaan näissä liikkeissä sademetsäystävällisen kuluttajan on syytä olla varuillaan ja tietoinen eri puulajeista ja niihin liittyvistä ongelmista. Näiden kauppiaiden kohdalla on selvästi eniten parantamisen varaa tuotevalikoiman vastuullisuudessa

  • BAUHAUS
  • ETOLA
  • EUROMARKET
  • HONGKONG
  • KOTI-IDEA
  • MASKU
  • ON24 SISUSTUS
  • K-RAUTA
  • STEMMA
  • TARJOUSTALO
  • TOKMANNI
  • VEPSÄLÄINEN

Lähde Greenpeace

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 18:20

KULUTTAJAN JA MATKAILIJAN MUISTILISTA

– miten välttyä osallistumasta uhanalaisten lajien kauppaan

Yleisin tilanne, jossa suomalainen voi tietämättään tulla käyttäneeksi rahojaan uhanalaisia lajeja tuhoavaan toimintaan ja lisäksi syyllistyä laittomaan maahantuontiin, on matkamuistojen ostaminen ulkomaanmatkoilla. Useissa lomakohteissa on avoimesti kaupan sellaisiakin luonnoneläimistä ja -kasveista tehtyjä tuotteita, joiden myynti ja Suomeen tuominen ovat vastoin lakia.

Muita tapoja, joilla tavallinen suomalainen kuluttaja voi joutua tietämättään tekemisiin laitonta alkuperää olevien uhanalaisten kasvien ja eläinten kanssa, ovat muun muassa trooppisesta puusta valmistettujen huonekalujen hankkiminen sekä lemmikkipapukaijan, kilpikonnan, käärmeen tai liskon ostaminen. Harvinaisemmista harrastusaloista erityisesti orkideoiden keruu, perhonsidonta ja metsästysmatkailu ovat sellaisia, joissa on syytä olla tietoinen uhanalaisten lajien käyttöä koskevasta lainsäädännöstä.

Seuraavaan on koottu perustietoa siitä, kuinka suomalainen voi välttyä pahentamasta uhanalaisten lajien ahdinkoa. Lisää tietoa – oli kyse sitten matkamuistoista, lemmikkieläimen ostamisesta tai vaikka perhonsidonnasta – saa Suomen ympäristökeskuksesta, puh. (09) 403 000.

 

Ulkomaanmatkojen tuliaiset ja matkamuistot

Tässä käydään läpi muutamia sellaisia tavallisia matkamuisto- ja tuliaisesineitä, joita matkailijan on viisasta välttää, koska ne on saatettu valmistaa CITES-sopimuksen suojaamista uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista. Hyvin monissa maissa laki kieltää CITES-lajien ja niiden osien maastaviennin ja maahantuonnin. Tulli voi siksi takavarikoida tällaiset ostokset joko kohdemaasta lähdettäessä tai Suomeen palattaessa. Lisäksi niitä kuljettava matkailija voi saada suuret sakot, joissain maissa jopa vankeutta.

Alla mainituista tuotteista eräät ovat sellaisia, että niiden tuominen Suomeen on tietyissä tapauksissa laillista, mutta vain jos niillä on asiamukaiset paperit. Siksi matkailijan on syytä jo ennen ostopäätöstään olla yhteydessä Suomen ympäristökeskukseen ja tarkistaa, olisiko maahantuonti laillista ja mitä papereita kyseisessä tapauksessa tarvittaisiin.

Korallit ja niistä tehdyt esineet, kuten korallikaulanauhat, samoin kuin kotilon- ja simpukankuoret ja niitä sisältävät koriste-esineet ovat yleistä kauppatavaraa monissa etelän rantalomakohteissa. Osa koralli-, kotilo- ja simpukkalajeista on uhanalaisia, ja niillä käytävä kauppa ja rajanylitys niiden kanssa on laitonta.

Käärmeen- tai krokotiilinnahkaiset laukut ja vyöt sekä muut matelijoiden nahasta tehdyt tuotteet ovat EU-maissa enimmäkseen laillista alkuperää. EU:n ulkopuolella sen sijaan on myynnissä sellaisiakin nahkatavaroita, jotka on tehty uhanalaisista lajeista. Kaikkia kilpikonnatuotteita – kuten kilpikonnaöljyä ja kilpikonnan kilvestä tehtyjä esineitä – on syytä välttää, koska osa niistä on peräisin uhanalaisista lajeista.

Täplikkäät turkikset ovat monessa tapauksessa uhanalaisista kissaeläinlajeista. Myös muut turkikset on syytä jättää ostamatta, koska niissäkin voi olla uhanalaisia lajeja. Kuten muissakin matkailijoille tarjottavissa esineissä, myös turkiksissa eläimen laji voi todellisuudessa olla jokin aivan muu kuin mitä myyjä sanoo.

Täytetyt linnut, kilpikonnat, liskot ja monet muut eläimet voivat niin ikään olla uhanalaisia lajeja, joiden kauppa ja maahantuonti on laitonta. Itämaisen lääketieteen tuotteet, joita Aasiassa on laajalti myynnissä, sisältävät usein uhanalaisten eläinten laittomasti hankittuja osia, kuten sarvikuonon sarvea, tiikerinluuta tai karhunsappea.

Shahtoosh-villasta tehtyjä hartiahuiveja voi olla myynnissä erityisesti Aasiassa. Shahtoosh on hyvin kallis villalaatu, jota hankitaan tappamalla erittäin uhanalaisia chiruja eli tiibetinantilooppeja (Pantholops hodgsonii). Trooppisista puulajeista tehtyjä koriste-esineitä voi kohdata muun muassa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Kuten monien muidenkin matkamuistojen kohdalla usein on, myyjä ei välttämättä tiedä mistä puulajista esine on tehty, ja se saattaa olla myös uhanalaista lajia, jolla käytävä kauppa on laitonta.

Norsunluusta ja sarvikuonon sarvista valmistettujen koriste-esineidensekä virtahevon hampaiden osalta lainsäädäntö on erilaista eri maissa. Joissain Afrikan ja Aasian maissa niiden myynti on rajoitetusti sallittua, mutta useissa muissa maissa niiden maahantuonti on kuitenkin kiellettyä.

Mursun hampaista, hylkeiden luusta ja muista merinisäkkäiden osista tehtyjä koriste-esineitä on myynnissä etenkin Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Niiden myynti on kuitenkin laillista vain silloin, kun valmistajina ja myyjinä ovat alkuperäisväestöön kuuluvat käsityöläiset. Valaanlihaakin matkailijat yrittävät joskus tuoda Suomeen, erityisesti Pohjois-Norjasta palatessaan, mutta sen maahantuonti on kiellettyä. Valaiden hampaista ja luista tehtyjen koriste-esineiden tuonti sen sijaan on sallittua, jos niille on etukäteen hankittu tuontilupa.

Eläviä kasveja, kuten orkideoja ja kaktuksia, ei kannata ostaa ulkomaanmatkoilta. Luonnosta kerätyt yksilöt voivat olla uhanalaista lajia ja laittomia. Vastaavasti matkailijan ei pidä ostaa mitään eläviä eläimiä, vaikka niitä on houkuttelevasti tarjolla monien maiden toreilla – niin kaukomaiden lomakohteissa kuin tutussa Tallinnassakin. Muun muassa linnut, kilpikonnat ja liskot voivat olla laitonta alkuperää.

 

Huonekalu- ja sisustusmateriaalina trooppinen puu

Suomalaisissa huonekaluliikkeissä myytävistä puutarhakalusteista suurin osa on nykyään valmistettu trooppisista sademetsäpuulajeista. Puutarhahuonekalujen lisäksi trooppista puuta käytetään toisinaan myös parketeissa ja muissa sisustusmateriaaleissa, veneiden sisustuksessa sekä eräissä tapeteissa ja grillibriketeissä.

Usein liikkeessä ilmoitetaan materiaaliksi vain “kovapuu”, jota käytetään yleiskäsitteenä kymmenille eri puulajeille – joista osa on uhanalaisia. Muun muassa mahonki (Swietenia macrophylla) kuuluu niihin uhanalaisiin puulajeihin, joilla käytävän kaupan laajuutta rajoitetaan CITES-sopimuksella. Suomessa laillisesti myytävän puuhuonekalun raaka-aineena voi olla myös laittomilta hakkuutyömailta kaadettua puutavaraa. Monissa maissa laittomat hakkuut ovat yleisiä, ja sen jälkeen kun puutavara on kulkenut muutaman välikäden kautta, seuraava ostaja ei enää aavista sen olevan laitonta alkuperää. 

Puuhuonekalujen ja muiden puutuotteiden yhteydessä näkee usein erilaisia merkintöjä ja selostuksia puutavaran ympäristöä säästävästä alkuperästä – esimerkiksi väitteitä, että jokaista kaadettua puuta kohti on istutettu uusi puu. Hyvin monet näistä merkinnöistä ovat tarkemmissa tutkimuksissa osoittautuneet harhaanjohtaviksi tai kokonaan perättömiksi. Tällä hetkellä maailmassa toimii vain yksi luotettavasti dokumentoitu kansainvälinen puutavaran ympäristömerkintäjärjestelmä: kansainvälisen puolueettoman valvontaelimen Forest Stewardship Councilin myöntämä FSC-merkintä.

Myös suomalaiselle kuluttajalle, joka on hankkimassa trooppisesta puusta valmistettua tuotetta, FSC-merkittyjen tuotteiden valitseminen on ainoa keino varmistaa, että tuotteen raaka-aineen hankinta ei ole vaarantanut uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia.

 

Lähde http://www.wwf.fi/

Theme Design by Deeogee. Sponsored by Key West , Florida Keys, Dry Tortugas