Kirjoittaja auhn @ 27. Maaliskuu - 19:57

WWF kehottaa ihmisiä huomioimaan yhtäaikaisesta valojen sammuttamisesta ja sytyttämisestä aiheutuvat sähkönkulutuspiikit tapahtumatunnin aikana. On epätodennäköistä, että Earth Hour aiheuttaisi Suomen sähkönjakeluverkolle ongelmia, mutta riskit on helppo minimoida yksinkertaisilla konsteilla:

1. Valoja voi sammuttaa ja sytyttää hieman porrastetusti, sekunteja ei tarvitse laskea.

2. Riittää, että vain turhat valot sammutetaan. Ei siis ole tarpeen sammuttaa kaikkia esimerkiksi liikkumisen tai turvallisuuden kannalta tarpeellisia valoja tai sähköllä toimivia laitteita, vaan ainoastaan turhat, näkyvimmät valaistukset.

Sähkönkulutuksen ja -tuotannon tasapainoa Suomessa ylläpitävän Fingrid Oyj:n mukaan valojen yhtäaikainen sammutus ei vaaranna Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta. Tapahtumaan voi siis osallistua turvallisin mielin!

Lue myös Fingrid Oyj:n tiedote ja kannanotto Earth Hour -tapahtumaan liittyen.

Kirjoittaja auhn @ 20. Maaliskuu - 11:39

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehottaa kaikkia ihmisiä ympäri maailman osallistumaan ensi viikon lauantaina järjestettävään Earth Houriin ja ilmaisemaan huolensa ilmastonmuutoksesta. Tapahtumasta on tulossa kaikkien aikojen suurin valojensammutustempaus. Suomessa tapahtumaan on ilmoittautunut mukaan yli 60 kuntaa ja kaupunkia, satoja organisaatioita ja kymmeniä tuhansia yksityishenkilöitä. Maailmalla kaupunkeja on mukana jo yli 1700.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehottaa ihmisiä ympäri maailman osallistumaan WWF:n Earth Hour -tapahtumaan: “Pyydän kansalaisia kaikkialla osallistumaan. Lähettäkää viesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta. Yhdessä voimme löytää ratkaisun tähän kaikista vakavimpaan, maailmanlaajuiseen ongelmaan.”

Pääsihteeri lähetti viestinsä videoidussa puheessa viikkoa ennen tapahtumaa, johon on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan tuhansia kaupunkeja ja kuntia ympäri maailman. Ban korosti, että ilmastonmuutos on vakava uhka ja että nyt tarvitaan maailmanlaajuinen sopimus, jonka avulla rajoitetaan kasvihuonekaasupäästöjä. Sopimus on saatava aikaan, kun päättäjät ympäri maailman tapaavat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009.

Pääsihteeri Banin mukaan päästörajoitusten on oltava mittavia, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä. ”Olemme vaarallisella tiellä. Planeettamme lämpenee. Meidän on muutettava elintapojamme,” hän sanoi. “Tarvitsemme vihreää kasvua, josta hyötyvät kaikki yhteisöt. Tarvitsemme kestävällä tavalla tuotettua energiaa ilmastoystävällisemmän, hyvinvoivan maailman hyväksi. Tämä on tie tulevaisuuteen, ja meidän on kuljettava sitä yhdessä.”

Suomessa lukuisat suuret yritykset, kuten Elisa, Sponda, Suomen Radisson SAS-hotellit sekä yhteisöt, kuten Suomen Partiolaiset ja evankelisluterilainen kirkko, ovat ilmoittautuneet mukaan. Valot pimenevät muun muassa Finlandia-talosta, Tampereen Tammerkoskesta, Turun Aurajoesta sekä kymmenistä kirkoista ja kauppakeskuksista ympäri maan. Suomen pohjoisin tähän mennessä mukaan ilmoittautunut kohde on Kemin LumiLinna.

Maailmalla tapahtumaan on ilmoittautunut jo yli 1700 kuntaa ja kaupunkia ja satojen miljoonien ihmisten odotetaan ottavan osaa sammuttamalla ylimääräiset valot tapahtumatunnin ajaksi. Tuhannet kaupunkien kiinteistöt ja julkiset tilat Las Vegasista Sydneyhyn ja Cape Townista Pekingiin pimenevät. Maamerkit, kuten New Yorkin Empire State Building, Rio de Janeiron Kristus-patsas ja Cape Townin Table Mountain sammuttavat valonsa. Myös St. Louisissa sijaitseva suomalaisarkkitehti Eero Saarisen suunnittelema The Gateway Arch pimenee.

Pääsihteeri Banin mukaan myös YK tekee osansa Earth Hourin aikana. ”Sammutamme valot New Yorkissa sijaitsevasta päämajastamme. Myös muut YK:n rakennukset ympäri maailman osallistuvat Earth Houriin.”

Lähde WWF

Kirjoittaja auhn @ 7. Maaliskuu - 22:53

Suomi on paitsi järvien, myös lampien, jokien, purojen ja lähteiköiden maa. Meillä on pitkä ja vahva perinne metsä- ja suoluontotyyppien tutkimuksesta, mutta tietomme vedenalaisista luontotyypeistä ja niiden tilasta on puutteellisempi.

Aikaisemmin vesistöjä on tarkasteltu pitkälti ihmisen tarpeiden, kuten raakaveden hankinnan, virkistyskäytön sekä kalastuksen kannalta ja varsinkin pienvedet ovat jääneet osin syrjään. Huomio on kuitenkin viimein kääntymässä enenevässä määrin vesiluonnon monimuotoisuuteen ja ekologiseen tilaan. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tuloksien perusteella tämä onkin välttämätöntä, jos haluamme turvata vesiluontomme säilymisen.

Sisävesiemme luontotyypeistä 40 % on arvioitu valtakunnallisesti uhanalaisiksi. Alueellisesti tarkastellen tilanne on huolestuttava Etelä-Suomessa, jossa 68 % luontotyypeistä on uhanalaisia. Pohjois-Suomen vesistöt voivat onneksi paremmin: siellä vain 3 % luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi.

Virtavedet ja lähteiköt uhanalaisimpia

Virtavedet ovat uhanalaistuneet järviä ja lampia voimakkaammin. Kaikki puro- ja jokityypit tunturialueiden virtavesiä lukuun ottamatta ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Purot ja joet ovat uhanalaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Virtavesiluonto on säilynyt paremmin Pohjois-Suomessa, jossa uhanalaisia ovat vain erittäin suuret joet.

Virtavesityyppien uhanalaisuus selittyy valuma-alueiden tehokkaalla maankäytöllä, kuten maa- ja metsätalouden ja erilaisen vesi- ja rantarakentamisen laaja-alaisuudella ja voima-
peräisyydellä. Tästä syystä uhanalaisimpia ovat Lounais-Suomen savikkoalueiden virtavesityypit, joita ihmistoiminta on muuttanut jo ennen 1950-lukua.

Myös virtaveden koko vaikuttaa uhanalaisuuteen. Jokisysteemissä alaspäin mentäessä maankäytön ja kuormituksen vaikutukset kertautuvat. Suuriin jokiin kohdistuu myös enemmän vesirakentamista ja säännöstelyä.

Kuten virtavedet, myös lähteiköt ovat uhanalaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa lähteikköjen luonnontilaisuus on heikentynyt jossain määrin, mutta ne on arvioitu alueellisesti edelleen säilyviksi.

Järvet rehevöityvät ja liettyvät

Järvien luonnontilan muutokset ovat olleet merkittäviä, mutta uhanalaisia järvityyppejä on selvästi vähemmän kuin virtavesiä. Valtakunnallisesti uhanalaisia ovat runsaskalkkiset järvet, lyhytviipymäiset järvet sekä Etelä-Suomeen painottuneet luontaisesti runsasravinteiset järvet. Näiden järvityyppien osuus on vain muutamia prosentteja järvien kokonaispinta-alasta.

Valtaosa järvityypeistä on kuitenkin luokiteltu silmälläpidettäviksi. Silmälläpidettävien järvityyppien osuus koko järvipinta-alastamme on jopa noin 90 %. Tämä johtuu järvien laaja-alaisesta rehevöitymisestä ja kiintoainekuormituksen aiheuttamasta pohjien liettymisestä.

Etelä-Suomen lampien tilanne on selvästi huonompi kuin järvien. Kaikki muut lampityypit, paitsi kalliolammet ja suolammet on luokiteltu Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalaisiksi. Huolestuttavin tilanne on savikkoalueilla sijaitsevilla äärimmäisen uhanalaisilla luontaisesti runsasravinteisilla lammilla. Niiden luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia esiintymiä ei ehkä enää ole löydettävissä.

Maankäytön paineet uhanalaistumisen syy

Sisävesien uhanalaistumiseen on merkittävimmin vaikuttanut valuma-alueen maankäyttö. Maatalouden, metsien ja soiden ojitusten, muiden metsätaloustoimien (hakkuut, maanmuokkaus, lannoitus) tai turpeenoton vaikutukset näkyvät virtaamamuutoksina tai ravinteiden, orgaanisen aineksen ja kiintoaineiden kuormituksena vesistöön. Teollisuuden ja yhdyskuntien aiheuttamaa ravinnekuormitusta on sen sijaan saatu vähennettyä, mikä on heijastunut useiden suurten järvien veden laadun paranemisena.

Sisävesiluonnon uhanalaistumista ovat aiheuttaneet myös vesirakentaminen, vesien säännöstely ja rantarakentaminen, pienvesillä myös uittoperkaukset, uomien kaivamiset tulvasuojelussa tai metsäojituksissa sekä lähiympäristön hakkuut. Nämä toiminnot ovat kohdistuneet suoraan vesiluontotyyppiin.

Vesiensuojelu vietävä valuma-aluetasolle

	© Jari Ilmonen

Vesiluonnon suojelu ja tilan parantaminen edellyttävät valuma-aluetasoisia kokonaisratkaisuja, joissa maankäytön suunnittelu on avainasemassa. Kokonaisia valuma-alueita koskevat vesiensuojelutoimenpiteet ovat tärkeitä, koska pelkällä rantaviivan suojelulla ei voida estää valuma-alueiden voimaperäisen maankäytön vaikutuksia.

Pienvesiluonnon turvaamiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota metsätaloustoimien ja kunnostusojitusten yhteydessä. Pienvesien suojelua on myös syytä laajentaa entistä tehokkaammin myös luonnontilaltaan jossain määrin heikentyneisiin kohteisiin, ja pienten virtavesien ja lähteikköjen ennallistamiseen tulee panostaa.

Lähde Suomen Ympäristökeskus