Kirjoittaja auhn @ 28. Lokakuu - 11:29

Suurin osa eurooppalaisista palmuöljyä ostavista yrityksistä ei sitoumuksistaan huolimatta osta vastuullisesti tuotettua palmuöljyä, selviää WWF:n tänään julkaisemasta palmuöljymittarista. WWF pisteytti ensimmäistä kertaa 59 merkittävimmän eurooppalaisen palmuöljyä käyttävän yrityksen vastuullisuuden. Kolme neljästä mukana olleesta suomalaisyrityksestä osoitti merkkejä edistyksestä.

Kymmenen yritystä sai pisteytyksessä yli 20 pistettä, mikä osoittaa selvää edistystä vastuullisen palmuöljyn käytössä. Korkein mahdollinen pistemäärä oli 29. Parhaiten pärjänneet yritykset ovat liittyneet RSPO:hon (Roundtable on Sustainable Palm Oil), seuranneet kattavasti palmuöljyhankintojaan sekä siirtyneet sanoista tekoihin aloittamalla vastuullisesti tuotetun palmuöljyn hankinnan. Menestyneimpien yritysten joukossa ei ollut yhtään suomalaista.

Vaikka osa yrityksistä näyttääkin nyt rohkaisevaa esimerkkiä, suurin osa yrityksistä ei tätä tee. 19 yritystä sai mittarissa vain 0-3 pistettä, mikä tarkoittaa, etteivät ne ole tehneet juuri mitään lisätäkseen vastuullisen palmuöljyn käyttöä. Palmuöljytuotteiden nykyinen jälleenmyyjä ja entinen valmistaja Raisio Oyj sijoittui tähän joukkoon saaden vain yhden pisteen.

28 yritystä sijoittui 5-20 pisteen välille. Näistä muutama on osoittanut selvää edistystä, mutta suurin osa on vasta aloittanut toimet vastuullisesti tuotetun palmuöljyn käytön lisäämiseksi. Suomalaisista yrityksistä SOK (10,5 pistettä) ja Mildola (9 pistettä) ovat heränneet vastuullisen hankinnan tärkeyteen. Ruokakeskolla (5 pistettä) on vielä näitäkin enemmän parannettavaa ympäristövastuussaan.

“WWF on tyytyväinen niiden yritysten toimintaan, jotka ovat siirtyneet selkeästi kohti vastuullisesti tuotetun palmuöljyn käyttöä. Monilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Palmuöljymittarissa hyvin menestyneiden yritysten esimerkki kannustaa muita seuraamaan perässä ja osoittaa, että ympäristövastuun käytännön toteuttaminen on mahdollista”, sanoo WWF Suomen metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa.

WWF Suomi on jo kahden vuoden ajan kehottanut suomalaisia palmuöljyn ostajia sitoutumaan vastuullisen palmuöljyn hankintaan. Vuonna 2007 tehty WWF Suomen selvitys osoitti, että suomalainen elintarviketeollisuus ei ollut vielä herännyt palmuöljyhankintansa ympäristövaikutuksiin.

”WWF haluaa kannustaa hyvin menestyneitä yrityksiä parantamaan edelleen vastuullisuuttaan niin, että käytetystä palmuöljystä sata prosenttia olisi sertifioitua. Monet yritykset ovat jo asettaneet tämän tavoitteekseen. Koska sertifioitua vastuullista palmuöljyä on nyt saatavilla, on aika laittaa tärkeimmät palmuöljyn käyttäjät tilille lupauksistaan”, Kiianmaa jatkaa.

Sertifioitua vastuullista palmuöljyä on ollut saatavilla marraskuusta 2008 alkaen. Sertifiointi takaa sen, että arvokkaita sademetsäalueita ei ole hakattu plantaasien tieltä ja RSPO:n määrittelemät tiukat ympäristö- ja sosiaaliset kriteerit on otettu huomioon.

Palmuöljymittari ja sen tulokset löytyvät osoitteestawww.panda.org/palmoilscorecard.

Useimmat palmuöljyn ostajat reputtivat vastuullisuustestissä | WWF Suomi.

Kirjoittaja auhn @ 24. Helmikuu - 15:34

Ekologinen jalanjälki on noussut yhdeksi eniten huomiota saaneeksi luonnonvarojen käytön mittariksi. Se kuvaa ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa luonnon uusiutumiskykyyn ja hiilidioksidipäästöjen määrää suhteessa luonnon hiilensitomiskykyyn.

Ekologinen jalanjälki ilmoitetaan laskennallisina hehtaareina, jotka ilmentävät kulutukseen ja jätteiden käsittelyyn tarvittavaa biologisesti tuottavaa aluetta. Jalanjälki voidaan laskea niin yksittäiselle ihmiselle kuin koko ihmiskunnallekin. Kaikkien ihmisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki ylittää noin 30 prosentilla maapallon biokapasiteetin eli uusiutuvien luonnonvarojen tuottokyvyn.

Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on WWF:n Living Planet 2008 –raportissa arvioitu noin 5,2 hehtaarin suuruiseksi. Laajan metsäalan ja harvan Suomen kansantalouden materiaalivirrat asutuksen ansiosta keskimääräinen biokapasiteetti Suomessa on 11,7 hehtaaria jokaista suomalaista kohden. Maailmassa biologisesti tuottavaa pinta-alaa riittää vain 2,1 hehtaaria yhtä ihmistä kohden. 

Ekologinen jalanjälki voidaan laskea monella eri tavalla ja laskentamenetelmiä kehitetään koko ajan. Eri menetelmillä saatuja tuloksia ei voi suoraan verrata keskenään. Esimerkiksi WWF:n vuonna 2008 julkaisemalla listalla Suomen sijoitus oli kohentunut yhdessä vuodessa maailman kolmanneksi eniten luonnonvaroja kuluttavasta kansakunnasta kuudenneksitoista eniten kuluttavaksi. Muutos johtui pääosin siitä, ettei ydinvoimaa enää laskettu hiilidioksidipäästöjä tuottavaksi energiantuotantomuodoksi.

www.ymparisto.fi/ekotehokkuus

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 23:17

Suomen hanavesi kuuluu maailman parhaisiin. Siksi on vakavaa resurssien tuhlausta rakentaa tehtaita, jotka pullottavat vettä ja kuljettavat sitä pitkin maita ja mantuja.

Suomalaiset juovat 12 miljoonaa litraa pullotettua vettä vuodessa. Pullojen valmistaminen, täyttäminen ja kierrättäminen sekä kuljettaminen tuottaa kymmeniä tuhansia tonneja hiilidioksidia joka vuosi.

Sitä paitsi pullovesi maksaa noin tuhat kertaa enemmän kuin hanavesi.

Laske hanavettä kauniiseen kannuun ja pudota sekaan muutama kurkkuviipale. Yksinkertaista, hyvää ja kaunista eikä kuormita luontoa.

 

Lähde: Johan Tell: 100 tekoa maapallon puolesta

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 19:25

Metsä on täynnä ekologisia elämiä, jotka ovat kasvaneet itsekseen ilman väkirehua, väkilannoitteita, traktoridieseliä ja lämmitettyjä tiloja. Opettele siis laittamaan riistaruokaa. Ennen kuin kilo naudanlihaa päätyy lihatiskille, sen tuottamiseen on kulunut viisi kertaa enemmän energiaa kuin kiloon hirven paistia.

 Jos valitset broilerin ja ulkomailta tuodun jäävuorisalaatin sijaan kotimaista riistaa ja kotimaisia juureksia, vähennät aterian hiilidioksidipäästöjä 72 prosentilla.

 Sitä paitsi ne maistuvatkin paremmalle.

 

Ajankohtaisia riista-asioita:

 

 

Lähde: Johan Tell: 100 tekoa maapallon puolesta

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 01:21

Ekologinen jalanjälki on noussut yhdeksi eniten huomiota saaneeksi luonnonvarojen käytön mittariksi. Se kuvaa ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa luonnon uusiutumiskykyyn ja hiilidioksidipäästöjen määrää suhteessa luonnon hiilensitomiskykyyn.

Ekologinen jalanjälki ilmoitetaan laskennallisina hehtaareina, jotka ilmentävät kulutukseen ja jätteiden käsittelyyn tarvittavaa biologisesti tuottavaa aluetta. Jalanjälki voidaan laskea niin yksittäiselle ihmiselle kuin koko ihmiskunnallekin. Kaikkien ihmisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki ylittää noin 30 prosentilla maapallon biokapasiteetin eli uusiutuvien luonnonvarojen tuottokyvyn.

Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on WWF:n Living Planet 2008 –raportissa arvioitu noin 5,2 hehtaarin suuruiseksi. Laajan metsäalan ja harvan Suomen kansantalouden materiaalivirrat asutuksen ansiosta keskimääräinen biokapasiteetti Suomessa on 11,7 hehtaaria jokaista suomalaista kohden. Maailmassa biologisesti tuottavaa pinta-alaa riittää vain 2,1 hehtaaria yhtä ihmistä kohden. 

Ekologinen jalanjälki voidaan laskea monella eri tavalla ja laskentamenetelmiä kehitetään koko ajan. Eri menetelmillä saatuja tuloksia ei voi suoraan verrata keskenään. Esimerkiksi WWF:n vuonna 2008 julkaisemalla listalla Suomen sijoitus oli kohentunut yhdessä vuodessa maailman kolmanneksi eniten luonnonvaroja kuluttavasta kansakunnasta kuudenneksitoista eniten kuluttavaksi. Muutos johtui pääosin siitä, ettei ydinvoimaa enää laskettu hiilidioksidipäästöjä tuottavaksi energiantuotantomuodoksi.

www.ymparisto.fi/ekotehokkuus

Theme Design by Deeogee. Sponsored by Key West , Florida Keys, Dry Tortugas