Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 18:20
KULUTTAJAN JA MATKAILIJAN MUISTILISTA
– miten välttyä osallistumasta uhanalaisten lajien kauppaan
Yleisin tilanne, jossa suomalainen voi tietämättään tulla käyttäneeksi rahojaan uhanalaisia lajeja tuhoavaan toimintaan ja lisäksi syyllistyä laittomaan maahantuontiin, on matkamuistojen ostaminen ulkomaanmatkoilla. Useissa lomakohteissa on avoimesti kaupan sellaisiakin luonnoneläimistä ja -kasveista tehtyjä tuotteita, joiden myynti ja Suomeen tuominen ovat vastoin lakia.
Muita tapoja, joilla tavallinen suomalainen kuluttaja voi joutua tietämättään tekemisiin laitonta alkuperää olevien uhanalaisten kasvien ja eläinten kanssa, ovat muun muassa trooppisesta puusta valmistettujen huonekalujen hankkiminen sekä lemmikkipapukaijan, kilpikonnan, käärmeen tai liskon ostaminen. Harvinaisemmista harrastusaloista erityisesti orkideoiden keruu, perhonsidonta ja metsästysmatkailu ovat sellaisia, joissa on syytä olla tietoinen uhanalaisten lajien käyttöä koskevasta lainsäädännöstä.
Seuraavaan on koottu perustietoa siitä, kuinka suomalainen voi välttyä pahentamasta uhanalaisten lajien ahdinkoa. Lisää tietoa – oli kyse sitten matkamuistoista, lemmikkieläimen ostamisesta tai vaikka perhonsidonnasta – saa Suomen ympäristökeskuksesta, puh. (09) 403 000.
Ulkomaanmatkojen tuliaiset ja matkamuistot
Tässä käydään läpi muutamia sellaisia tavallisia matkamuisto- ja tuliaisesineitä, joita matkailijan on viisasta välttää, koska ne on saatettu valmistaa CITES-sopimuksen suojaamista uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista. Hyvin monissa maissa laki kieltää CITES-lajien ja niiden osien maastaviennin ja maahantuonnin. Tulli voi siksi takavarikoida tällaiset ostokset joko kohdemaasta lähdettäessä tai Suomeen palattaessa. Lisäksi niitä kuljettava matkailija voi saada suuret sakot, joissain maissa jopa vankeutta.
Alla mainituista tuotteista eräät ovat sellaisia, että niiden tuominen Suomeen on tietyissä tapauksissa laillista, mutta vain jos niillä on asiamukaiset paperit. Siksi matkailijan on syytä jo ennen ostopäätöstään olla yhteydessä Suomen ympäristökeskukseen ja tarkistaa, olisiko maahantuonti laillista ja mitä papereita kyseisessä tapauksessa tarvittaisiin.
Korallit ja niistä tehdyt esineet, kuten korallikaulanauhat, samoin kuin kotilon- ja simpukankuoret ja niitä sisältävät koriste-esineet ovat yleistä kauppatavaraa monissa etelän rantalomakohteissa. Osa koralli-, kotilo- ja simpukkalajeista on uhanalaisia, ja niillä käytävä kauppa ja rajanylitys niiden kanssa on laitonta.
Käärmeen- tai krokotiilinnahkaiset laukut ja vyöt sekä muut matelijoiden nahasta tehdyt tuotteet ovat EU-maissa enimmäkseen laillista alkuperää. EU:n ulkopuolella sen sijaan on myynnissä sellaisiakin nahkatavaroita, jotka on tehty uhanalaisista lajeista. Kaikkia kilpikonnatuotteita – kuten kilpikonnaöljyä ja kilpikonnan kilvestä tehtyjä esineitä – on syytä välttää, koska osa niistä on peräisin uhanalaisista lajeista.
Täplikkäät turkikset ovat monessa tapauksessa uhanalaisista kissaeläinlajeista. Myös muut turkikset on syytä jättää ostamatta, koska niissäkin voi olla uhanalaisia lajeja. Kuten muissakin matkailijoille tarjottavissa esineissä, myös turkiksissa eläimen laji voi todellisuudessa olla jokin aivan muu kuin mitä myyjä sanoo.
Täytetyt linnut, kilpikonnat, liskot ja monet muut eläimet voivat niin ikään olla uhanalaisia lajeja, joiden kauppa ja maahantuonti on laitonta. Itämaisen lääketieteen tuotteet, joita Aasiassa on laajalti myynnissä, sisältävät usein uhanalaisten eläinten laittomasti hankittuja osia, kuten sarvikuonon sarvea, tiikerinluuta tai karhunsappea.
Shahtoosh-villasta tehtyjä hartiahuiveja voi olla myynnissä erityisesti Aasiassa. Shahtoosh on hyvin kallis villalaatu, jota hankitaan tappamalla erittäin uhanalaisia chiruja eli tiibetinantilooppeja (Pantholops hodgsonii). Trooppisista puulajeista tehtyjä koriste-esineitä voi kohdata muun muassa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Kuten monien muidenkin matkamuistojen kohdalla usein on, myyjä ei välttämättä tiedä mistä puulajista esine on tehty, ja se saattaa olla myös uhanalaista lajia, jolla käytävä kauppa on laitonta.
Norsunluusta ja sarvikuonon sarvista valmistettujen koriste-esineidensekä virtahevon hampaiden osalta lainsäädäntö on erilaista eri maissa. Joissain Afrikan ja Aasian maissa niiden myynti on rajoitetusti sallittua, mutta useissa muissa maissa niiden maahantuonti on kuitenkin kiellettyä.
Mursun hampaista, hylkeiden luusta ja muista merinisäkkäiden osista tehtyjä koriste-esineitä on myynnissä etenkin Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Niiden myynti on kuitenkin laillista vain silloin, kun valmistajina ja myyjinä ovat alkuperäisväestöön kuuluvat käsityöläiset. Valaanlihaakin matkailijat yrittävät joskus tuoda Suomeen, erityisesti Pohjois-Norjasta palatessaan, mutta sen maahantuonti on kiellettyä. Valaiden hampaista ja luista tehtyjen koriste-esineiden tuonti sen sijaan on sallittua, jos niille on etukäteen hankittu tuontilupa.
Eläviä kasveja, kuten orkideoja ja kaktuksia, ei kannata ostaa ulkomaanmatkoilta. Luonnosta kerätyt yksilöt voivat olla uhanalaista lajia ja laittomia. Vastaavasti matkailijan ei pidä ostaa mitään eläviä eläimiä, vaikka niitä on houkuttelevasti tarjolla monien maiden toreilla – niin kaukomaiden lomakohteissa kuin tutussa Tallinnassakin. Muun muassa linnut, kilpikonnat ja liskot voivat olla laitonta alkuperää.
Huonekalu- ja sisustusmateriaalina trooppinen puu
Suomalaisissa huonekaluliikkeissä myytävistä puutarhakalusteista suurin osa on nykyään valmistettu trooppisista sademetsäpuulajeista. Puutarhahuonekalujen lisäksi trooppista puuta käytetään toisinaan myös parketeissa ja muissa sisustusmateriaaleissa, veneiden sisustuksessa sekä eräissä tapeteissa ja grillibriketeissä.
Usein liikkeessä ilmoitetaan materiaaliksi vain “kovapuu”, jota käytetään yleiskäsitteenä kymmenille eri puulajeille – joista osa on uhanalaisia. Muun muassa mahonki (Swietenia macrophylla) kuuluu niihin uhanalaisiin puulajeihin, joilla käytävän kaupan laajuutta rajoitetaan CITES-sopimuksella. Suomessa laillisesti myytävän puuhuonekalun raaka-aineena voi olla myös laittomilta hakkuutyömailta kaadettua puutavaraa. Monissa maissa laittomat hakkuut ovat yleisiä, ja sen jälkeen kun puutavara on kulkenut muutaman välikäden kautta, seuraava ostaja ei enää aavista sen olevan laitonta alkuperää.
Puuhuonekalujen ja muiden puutuotteiden yhteydessä näkee usein erilaisia merkintöjä ja selostuksia puutavaran ympäristöä säästävästä alkuperästä – esimerkiksi väitteitä, että jokaista kaadettua puuta kohti on istutettu uusi puu. Hyvin monet näistä merkinnöistä ovat tarkemmissa tutkimuksissa osoittautuneet harhaanjohtaviksi tai kokonaan perättömiksi. Tällä hetkellä maailmassa toimii vain yksi luotettavasti dokumentoitu kansainvälinen puutavaran ympäristömerkintäjärjestelmä: kansainvälisen puolueettoman valvontaelimen Forest Stewardship Councilin myöntämä FSC-merkintä.
Myös suomalaiselle kuluttajalle, joka on hankkimassa trooppisesta puusta valmistettua tuotetta, FSC-merkittyjen tuotteiden valitseminen on ainoa keino varmistaa, että tuotteen raaka-aineen hankinta ei ole vaarantanut uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia.
Lähde http://www.wwf.fi/
auhn