Rakas Maa

Kirjoittaja auhn @ 24. Helmikuu - 15:27

Kahvi ja tee

Kahvia viljellään 10,6 miljoonalla hehtaarilla. Eniten kahvia tuottavat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia. Suomeen paahtamatonta kahvia tuodaan yli 63 miljoonaa kiloa vuodessa, pääasiassa Brasiliasta ja Kolumbiasta. Kahviviljelmät voidaan jakaa niin sanottuun aurinkokahviin ja varjokahviin. Aurinkokahvia viljellään nimensä mukaisesti valossa, varjokahvia kasvatetaan peltometsäviljelyn keinoin sademetsien puiden varjossa. Auringossa, avoimilla pelloilla viljeltävän kahvin tieltä hakataan eniten sademetsiä. Peltometsäviljelmillä kasvaa myös puita, joten ne ovat yleensä yhden tuotantokasvin viljelmiä kestävämpi vaihtoehto. Kuitenkin myös varjokahvin tuotannossa harvennetaan metsää, mikä johtaa usein sademetsän kasvien ja eläinten katoamiseen.

Kahviviljelmillä maaperä köyhtyy nopeasti, ja viljelijät joutuvat paremman ja suuremman sadon toivossa laajentamaan viljelmiään ympärillä oleviin metsiin. Vanhat viljelmät jäävät ensin muun maatalouden käyttöön ja karjalaitumiksi, kunnes ne hylätään kokonaan. Viljelmillä käytetyt kemikaalit ovat yleensä pilanneet maaperän viljelykelvottomaksi.

Teelehtien kuivatus vaatii puuta

Teen tuotannossa on samanlaisia ongelmia kuin kahvipensaan kasvatuksessa, vaikka teetä viljellään huomattavasti pienemmällä alueella kuin kahvia. Sademetsää on teenjuonnin historian aikana hakattu teeviljelmien tieltä muun muassa Intiassa, Ugandassa ja Keniassa.

Metsistä kerätään myös polttopuuta teelehtien kuivattamiseksi. Teetä viljellään usein sademetsäalueiden herkimmissä osissa, kuten rinteillä. Maaperä tiivistyy ja köyhtyy yksipuolisen viljelyn vuoksi, jolloin viljelijät joutuvat käyttämään yhä enemmän lannoitteita.Suomeen tuodaan vuosittain vihreää teetä noin 250 000 kiloa ja mustaa teetä noin 1,2 miljoonaa kiloa.

Mitä minä voin tehdä?

Voit suojella sademetsän ainutlaatuista luontoa ostamalla Reilun kaupan kahvia, jonka tuotannossa pyritään vähentämään kemikaalien käyttöä ja välttämään metsien raivaamista. Kahvipaketin kyljestä voi löytää myös UTZ Certified -merkin, joka kieltää metsien raivauksen ja vaatii kahvintuottajia noudattamaan lakeja.

Täytä teekuppisi Reilun kaupan teellä tai yrttiteellä. Herkullista yrttiteetä voi valmistaa myös oman pihan kasveista. Vadelman, mustikan, mansikan, pihlajan ja koivun lehdistä saa hauduttamalla todellista sademetsän ystävän lähituotantoteetä. Mausteena voi käyttää myös mesiangervoa, siankärsämöä, valko- ja puna-apilankukkia, sitruunamelissaa tai mustaherukan lehtiä.

Tupakka tuhoaa metsää

Tupakan matka savukkeeksi suupieleen on pitkä. Maaperä valmistellaan, taimet istutetaan, niitä lannoitetaan, typistetään ja kastellaan. Kasvatus kestää noin vuoden, jonka aikana käytetään suuria määriä vesistöjä ja maaperää saastuttavia kemikaaleja. Tupakkasadon kypsyttyä lehdet korjataan ja kuivataan. Kuivattua tupakkaa varastoidaan 2–3 vuotta ennen sen valmistamista tupakkatuotteeksi. Tupakan valmistuksessa tarvitaan puuta. Eteläisessä Afrikassa hakataan vuosittain 200 000 hehtaaria metsää polttopuuksi tupakan kuivaamista varten. Yhtä tupakkatonnia kohti tarvitaan 8–15 tonnia puuta. Määrään on laskettu mukaan tupakan kuivatus, kääreet, pakkaus ja mainokset. Vuodessa tupakan valmistaminen ja myynti kuluttaa siis 340–639 miljoonaa tonnia puuta. Tupakan tumppaaminen lopullisesti on paitsi terveysteko myös sademetsien suojeluteko.

Lähde http://www.wwf.fi/

Kirjoittaja auhn @ 24. Helmikuu - 15:25

Suklaa

Suussa sulava suklaa kasvaa tropiikissa, ei kuitenkaan levyinä ja patukoina pensaissa, vaan kaakaopuusta saatavina  kaakaopapuina.

Kaakaopuuta kasvatetaan pääasiassa peltometsäviljelmillä, joilla kasvaa myös muita puita. Vaikka kaikkea alkuperäistä puustoa ei peltometsäviljelmän tieltä hakatakaan, alueen puuston keskipituus ja -läpimitta yleensä silti pienenevät ja metsän eläin- ja kasvilajit vähenevät.

Kaakaopuuta viljellään maailmanlaajuisesti 7,5 miljoonalla hehtaarilla. Päätuottajia ovat Norsunluurannikko, Indonesia, Ghana, Nigeria, Brasilia ja Kamerun. Suomeen tuodaan kaakaota vuosittain yli 8 miljoonaa kiloa, mutta lukuun ei ole laskettu mukaan esimerkiksi suklaata tai muita kaakaota sisältäviä tuotteita. Kaakaoviljelmät toimivat yleensä vain noin 25 vuotta, ja sen jälkeen ne joudutaan hylkäämään. Kun kaakaon viljely loppuu, jäljellä oleva sademetsä hakataan usein pelloksi.

Sokeri kuluttaa veden ja maan

Kaakaon lisäksi toinen suklaan tärkeä raaka-aine on sokeri. Sokeriruoko on todennäköisesti eniten sademetsien monimuotoisuutta tuhonnut viljelykasvi, ja sokeriruokoplantaasien tieltä on tuhottu sademetsää etenkin Latinalaisen Amerikan rannikolla. Ruokosokeria viljellään 19,6 miljoonalla hehtaarilla, ja se tuottaa yhden maailman suurimmista viljelysadoista. Päätuottajat ovat Brasilia, Intia, Kiina, Thaimaa, Pakistan, Meksiko ja Australia. Vuonna 2005 Suomeen tuotiin ruokosokeria lähes 52 miljoonaa kiloa pääasiassa Swazimaasta, Jamaikalta, Keniasta ja Norsunluurannikolta. Noin neljännes Suomessa käytetystä sokerista on ruokosokeria, loput Euroopassa tuotettua juurikassokeria.

Erityisen vahingollisia ympäristölle ovat sokeriruokoviljelmien suuri vedenkulutus sekä ravinteiden ja torjunta-aineiden pintavalunta. Viljelmien lähistöllä olevat vesistöt pilaantuvat sokerin valmistuksessa syntyvistä jätteistä ja tehdaspäästöistä sekä viljelyssä syntyneen eroosion tuottamasta hiesusta ja plantaasien lannoitehuuhtoumista.

Sokeriruokoplantaasit kuluttavat pellon maaperää niin voimakkaasti, että sokeriviljelmiä voidaan hyvällä syyllä verrata kaivostoimintaan, jossa maaperä tyhjennetään ravinteista. Ruokosokeria käytetään myös biopolttoaineiden raaka-aineena, ja kun biopolttoaineiden käyttö lisääntyy, sokerintuotanto uhkaa kasvaa ja sademetsien hakkuut lisääntyä. Suklaa sisältää usein myös palmuöljyä ja soijaa. Öljypalmuplantaasien perustaminen uhkaa erityisesti Kaakkois-Aasian sademetsiä, ja soijaviljelmien tieltä raivataan Amazonin sademetsiä.

Sokeriset einekset

Suklaan lisäksi myös monet muut makeat herkut sisältävät raaka-aineita, jotka ovat peräisin sademetsäalueilta. Sokeria käytetään muun muassa virvoitusjuomien, jäätelön ja makeisten valmistamisessa. Lisäksi monet valmisruoat sisältävät sitä. Viinerit ja muut valmiit leivonnaiset sisältävät usein myös palmuöljyä. Monissa kekseissä ja pikkuleivissä käytetään paitsi palmuöljyä myös soijaa.
 

Mitä minä voin tehdä? 

Kun makeannälkä iskee, syö kotimaisia hedelmiä ja marjoja tai leivo itse pullaa tai marjapiirakkaa. Suklaissa suosi luomua ja Reilun kaupan vaihtoehtoja. Reilun kaupan suklaan, sokerin ja kaakaon tuotannossa käytetään vähemmän kemikaaleja ja pyritään välttämään metsän raivausta.

Pähkinäiset suklaa-browniet (n. 12 kpl)

50 g Reilun kaupan tummaa suklaata rouhittuna

110 g voita

2 luomumunaa

225 g Reilun kaupan sokeria

50 g jauhoja

1 tl leivinjauhetta

hyppysellinen suolaa

100 g hasselpähkinöitä

Kuorrutukseen:

100 g huoneenlämpöistä voita

100 g tomusokerikuorrutetta

100 g tuorejuustoa

1 tl mustaa, vahvaa Reilun kaupan kahvia

1. Lämmitä uuni 180 asteeseen.
2. Paahda hasselpähkinän puolikkaita uunissa noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat kevyesti ruskistuneita.
3. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa.
4. Siivilöi jauhot, leivinjauhe ja suola kulhoon ja sekoita ne keskenään. Kaada joukkoon myös sokeri.
5. Lisää vielä munat ja suklaa-voiseos ja sekoita kunnolla.
6. Lisää seokseen hasselpähkinät.
7. Kaada seos leivinpaperoidulle pellille ja paista noin 30–40 minuuttia, kunnes paistos on kauttaaltaan kypsä.
8. Anna kypsän paistoksen jäähtyä pellillä.
9. Aloita kuorrutteen tekeminen möyhentämällä voi ja tomusokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi.
10. Sekoita joukkoon myös kahvi ja tuorejuusto.
11. Levitä kuorrute jäähtyneen paistoksen päälle.
12. Jäähdytä jääkaapissa noin 30 minuuttia ja leikkaa paistos neliöiksi.

Resepti: Reilun kaupan edistämisyhdistys

Lähde: www.wwf.fi/

Kirjoittaja auhn @ 24. Helmikuu - 15:20

Ratkaisuja näköpiirissä

Palmuöljyn tuotanto on tärkeä tulonlähde ja työllistäjä kehittyville maille. Öljypalmua tulee kuitenkin kasvattaa  ympäristön etu huomioon ottaen, eikä viljelmien tieltä saa tuhota sosiaalisilta ja luonnonarvoiltaan tärkeitä metsiä.

 
Sademetsän raivaaminen ei ole välttämätöntä, vaan öljypalmuplantaasit voidaan perustaa Kaakkois-Aasiassa runsaille joutomaille metsien säästämiseksi. Teollisuus, lainsäätäjät, rahoittajat ja myös tavalliset kuluttajat ovat kaikki omilla päätöksillään vastuussa Kaakkois-Aasian luonnon tulevaisuudesta.

Palmuöljyä sisältävät esimerkiksi monet

• ranskanperunat ja valmisruoat

• kakut, keksit ja muut leivonnaiset

• perunalastut

• kasvirasvajäätelö ja suklaa

• margariinit

• saippuat, kosmetiikka ja pesuaineet

• tuholaistorjunta-aineet

• biopolttoaineet

Palmuöljyä käytetään lisäksi kaivos-, lääke-, muovi- ja tekstiiliteollisuudessa sekä tienrakennuksessa.

 
Mitä minä voin tehdä?

Kysy tuoteselosteessa mainitun rasvan tai öljyn laatua ja alkuperää kauppiaalta tai suoraan tuotteen valmistajalta.

Tiedon levittäminen ja asiasta kysyminen on tärkeä ruohonjuuritason ympäristöteko, sillä ainakin tällä hetkellä elintarvikejalostajat ja vähittäiskauppa voivat eniten vaikuttaa palmuöljyn vastuullisen tuotannon yleistymiseen. Kuluttaja voi myös suosia tuotteita, joissa on käytetty esimerkiksi rypsi- tai auringonkukkaöljyä, ja nauttia uppopaistettujen ranskanperunoiden sijasta muilla tavoin valmistettuja perunoita. Valmistamalla ruoan alusta asti itse ja käyttämällä rypsi- tai oliiviöljyä tai voita varmistat, ettei lautasellesi päädy palmuöljyä.

 
Mestari Markuksen helpot uuniperunat

Halkaise kuoripäälliset pestyt perunat pitkittäin. Sivele pinta kylmäpuristetulla rypsiöljyllä, lisää muutama rosmariinin oksa ja hieman murskattua suolaa perunoiden päälle. Asettele perunat uunipellille halkaistu puoli ylöspäin. Kypsennä 180–200-asteisessa uunissa noin 35–45 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä ja sopivasti ruskeita. Halutessasi voit vielä ennen paistamista maustaa perunat sivelemällä ne valkosipulimurskalla. Tarjoile raikkaan salaatin kera.

Sademetsäystävällisten uuniperunoiden reseptin laati keittiömestari Markus Maulavirta.

Lähde http://www.wwf.fi/

Kirjoittaja auhn @ 24. Helmikuu - 15:12

Ranskalaiset

Peruna on suomalaista perusruokaa: meistä jokainen syö vuosittain noin 60 kiloa pottuja. Moni yllättyy kuullessaan, että sademetsien tuhoutumisella ja arkisella perunalla on jotain tekemistä keskenään. Ne kuitenkin liittyvät toisiinsa, ja siltana toimii palmuöljy. Palmuöljy on maailman tuotetuin kasvirasva. Sitä ei ehkä löydy pullossa lähikaupan hyllystä, mutta lähes jokainen meistä käyttää palmuöljyä jossakin muodossa päivittäin.

Palmuöljyä käytetään Euroopassa eniten teollisissa valmisruoissa. Lähes kaikki pakasteena myytävät valmisruoat, muun muassa ranskanperunat, sisältävät palmuöljyä. Leivitetyt tuotteet on usein uppopaistettu palmuöljyssä, ja elintarvikkeiden, kuten keksien ja perunalastujen, tuoteselosteissa mainittu kasvirasva sisältää sekin yleensä palmuöljyä.

Orangin koti vaarassa

Valtaosa maailman palmuöljystä tuotetaan Indonesian ja Malesian öljypalmuplantaaseilla, joiden tieltä kaatuu muun muassa Borneon ja Sumatran saarilla ainutlaatuista sademetsää roimaa vauhtia. Vuosina 1990–2002 öljypalmuplantaasien pinta-ala on Malesiassa kolminkertaistunut, Indonesiassa nelinkertaistunut. Tällä hetkellä öljypalmua kasvatetaan noin 11 miljoonan hehtaarin alueella, mikä vastaa kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Suuri osa tästä viljelyalasta oli aikaisemmin metsää. Tuotannon arvellaan yhä kasvavan.

Kaakkois-Aasian sademetsissä asustaa muun muassa oranki, ja ne ovat myös monen muun uhanalaisen lajin viimeisiä asuinsijoja. Alue onkin luontonsa monimuotoisuudella mitattuna yksi maapallon rikkaimmista: vuosina 1994–2004 Borneosta löydettiin 361 tieteelle kokonaan uutta eläinlajia. Ainutlaatuinen luonnonrikkaus saatetaan menettää, ennen kuin kaikkia lajeja on edes nimetty. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana orankien kotimetsistä yli 80 % on hakattu maan tasalle muun muassa öljypalmuplantaasien takia. Orankikanta romahti 1990-luvulla puoleen aiemmasta.

Nykymenetelmin tuotettu palmuöljy ei ole ilmastoystävällinen tuote. Metsiä ja luonnontilaisia turvemaita raivataan öljypalmupelloiksi kaatamalla ja kulottamalla, mikä lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Öljypalmun viljelyssä käytetään paljon lannoitteita ja torjunta-aineita, joiden tuotannosta syntyy myös merkittävästi päästöjä. Lisäksi niitä aiheutuu pitkistä kuljetusmatkoista.

Lähde http://www.wwf.fi/

Kirjoittaja auhn @ 24. Helmikuu - 14:32

Sademetsällä tarkoitetaan päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevaa, kosteaa, ainavihantaa trooppista metsää, jossa sataa yli 2 000 millimetriä vuodessa. Suomen vuotuinen sademäärä on 600–700 millimetriä. Puusto sademetsässä on tiheää ja runsasta, mutta aluskasvillisuus on valon puutteen vuoksi niukkaa. Siksi niin eläimet kuin ihmisetkin voivat melko helposti liikkua siellä.

Amazonin sademetsä Etelä-Amerikassa on maailman suurin sademetsä, mutta erityyppisiä sademetsiä kasvaa lämpimillä, kosteilla alueilla myös Aasiassa, Australiassa, Afrikassa ja Keski-Amerikassa. Kaikki trooppiset metsät eivät kuitenkaan ole sademetsiä, sillä trooppisia metsiä voi esiintyä myös kuivilla alueilla.

Luonnon monimuotoisuus on sademetsissä hämmästyttävä: niissä elää noin kaksi kolmasosaa maailman kasvi- ja eläinlajeista. Elämää kuhisevia sademetsiä asuttavat monet jo uhanalaiset lajit, esimerkiksi orangit, tiikerit, norsut ja sarvikuonot. Sademetsiä on syystä kutsuttu myös planeettamme suurimmaksi apteekiksi, sillä niissä kasvaa runsaasti lääke- ja ravintokasveja, joista moni on vielä tieteelle tuntematon.

Puusta pelloksi ja pöydäksi

Sademetsien tuhoutuminen on yksi 2000-luvun suurimmista ympäristöongelmista. Metsää raivataan viljely- ja laidunmaaksi yleensä hakkaamalla tai polttamalla. Maa köyhtyy viljelykelvottomaksi usein jo muutamassa vuodessa, ja sen jälkeen viljelijä joutuu raivaamaan jälleen lisää sademetsää uutta peltoa varten. Sademetsien mukana katoavat tuhannet kasvi- ja eläinlajit, joista osaa ei vielä edes tunneta, ja metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös ilmastonmuutosta.

Tuhoamisen perimmäinen syy on raha ja rahan puute. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa maaseudulla asuvat köyhät ihmiset joutuvat pakon edessä raivaamaan sademetsää pelloksi omiin tarpeisiinsa samaan aikaan, kun Afrikassa metsiä uhkaa köyhän väestön polttopuupula. Kaupungeissa ja länsimaissa elävät, varakkaammat ihmiset taas käyttävät yhä enemmän tuotteita, jotka omalta osaltaan edistävät sademetsien tuhoutumista. Näitä kulutustavaroita ovat muun muassa kahvi, suklaa, palmuöljyä sisältävät tuotteet sekä eksoottisista puulajeista valmistetut huonekalut ja parketit.

Jokainen voi suojella sademetsiä

Jokainen voi vaikuttaa sademetsien hyvinvointiin pienillä arjen valinnoilla. Tässä oppaassa esitellään joitakin suomalaisille tuttuja elintarvikkeita ja arkipäivän käyttötavaroita, joiden alkuperä on sademetsien uumenissa. Tuotteille annetaan sademetsien kannalta kestävämpiä tai kestävämmin tuotettuja vaihtoehtoja. Kaikkia sademetsille ystävällisiä tuotteita ja yrityksiä ei ole mainittu, vaan joitakin merkkejä ja tuotteita on valittu mukaan hyvinä esimerkkeinä ympäristöarvojen toteuttamisesta.

Oppaan tarkoitus ei ole tehdä elämästä hankalaa, vaan kannustaa myönteisiin, ihmisen ja luonnon kannalta hyviin ratkaisuihin. Toivottavasti oppaasta on sinulle iloa ja hyötyä päivittäisiä ostopäätöksiä tehdessäsi!

Sademetsän ystävän helpot perussäännöt
• Sademetsistä vastuuta tuntevan kuluttajan kannattaa etsiä kaupan hyllystä kotimaisia, lähellä tuotettuja sesonkituotteitaja selvittää kaukaa saapuneen tuotteen alkuperä.
• Kauppias, valmistaja ja maahantuoja ovat oikeita ihmisiä vastaamaan kysymyksiin hedelmien, lihan tai huonekalujen alkuperästä. Tietoa voi olla vaikea saada, mutta kysyminen kertoo, että asia on tärkeä.
• Sademetsätuotteiden ostoboikotteihin ei kannata ryhtyä, sillä boikotointi saattaa viedä metsien paikallisväestöltä elinkeinon ja tulonlähteet. Vastuullisesti tuotetut sademetsätuotteet ovat sekä ihmisen että luonnon kannalta hyvä vaihtoehto, ja niitä löytyy jo monien kauppojen valikoimista. 

Lähde: http://www.wwf.fi/

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 21:13

Suomalainen henkilöauto tuottaa vuodessa keskimäärin lähes kolme tonnia hiilidioksidia. Jos istutat 250 puuta, tämä pikku metsä imee sinun päästösi.

Jos istutat puun jonnekin muualle, ne saattavat myös pelastaa palan sademetsää, estää aavikon laajenemisen ja ehkäistä maaperän eroosiota. Sitä paitsi 200 puuta tuottaa happea 800 ihmiselle.

Muista myös, että Euroopan kasvillisuus imee vain 10 prosenttia eurooppalaisten hiilidioksidipäästöistä. Voisikin sanoa, että olemme velkaa puita muulle maailmalle.

Puiden istuttaminen on monella tavalla hyvä keino muovata tulevaisuutta.

Istuta puu Niagaraan (ilmainen):

http://www.landcareniagara.com/

Istuta puu Brasilian sademetsään (ilmainen):

http://www.tree4life.com/ingles/ingles.htm

Lähde: Johan Tell: 100 tekoa maapallon puolesta

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 18:53

Vuoden 2008 luokitus puutarhahuonekalujen kauppiaista
(raportin julkaisupäivämäärä toukokuu 06, 2008)

Greenpeacen, Luonto-Liiton, Maan ystävien, Kuluttajaliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton jokavuotinen luokitus puutarhakalusteiden sademetsäystävällisyydestä. Sademetsäpuuta on edelleen puutarhahuonekaluissa, mutta moni liike on lisännyt huomattavasti viljeltyjen trooppisten puiden, kuten eukalyptuksen ja akaasian, sekä FSC-sertifioidun puun osuutta.

VIHREÄ LUOKKA - Sademetsäystävälliset kauppiaat 

Tropiikin metsien kannalta parhaimmat kauppiaat, jotka myyvät viljeltyjä, FSC-sertifioituja puulajeja tai eivät myy lainkaan tropiikin puista tehtyjä tuotteita. Näissä kaupoissa asioidessaan kuluttaja voi ostaa kesäkalusteita, joiden valmistamiseksi ei todennäköisesti ole hävitetty sademetsiä.

• HOBBY HALL
• KALUSTEKAUPPA.COM
• PRISMA
• S-MARKET
• SOTKA
• STARKKI

KELTAINEN LUOKKA - Tropiikin viljelypuun kauppiaat

Kauppiaat, jotka myyvät FSC-sertifioimatonta viljeltyä puuta tropiikista. Näiden kauppiaiden luona asioidessa kuluttajan ei tarvitse huolehtia ostavansa laittomasti hakattua ja metsiä hävittävää sademetsäpuuta, mutta raaka-ainetta tuottaviin puuviljelmiin voi liittyä luonnonmetsien raivaamista tai maakiistoja viljelmäyhtiöiden ja paikallisväestön välillä.

• ANTTILA
• ASKO
• IKEA
• ISKU
• JYSK
• K-CITYMARKET
• KODIN TERRA
• MULTASORMI
• PLANTAGEN
• STOCKMANN
• SUOMI-SOFFA
• TEESI

PUNAINEN LUOKKA - Sademetsäpuun kauppiaat ja tietojen luovuttamisesta kieltäytyneet 

Kauppiaat, jotka myyvät tropiikin luonnonmetsistä (sademetsistä) peräisin olevasta puusta tehtyjä tuotteita tai kieltäytyvät antamasta tietoja. Asioidessaan näissä liikkeissä sademetsäystävällisen kuluttajan on syytä olla varuillaan ja tietoinen eri puulajeista ja niihin liittyvistä ongelmista. Näiden kauppiaiden kohdalla on selvästi eniten parantamisen varaa tuotevalikoiman vastuullisuudessa

• BAUHAUS
• ETOLA
• EUROMARKET
• HONGKONG
• KOTI-IDEA
• MASKU
• ON24 SISUSTUS
• K-RAUTA
• STEMMA
• TARJOUSTALO
• TOKMANNI
• VEPSÄLÄINEN

Lähde Greenpeace