Rakas Maa

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 19:25

Metsä on täynnä ekologisia elämiä, jotka ovat kasvaneet itsekseen ilman väkirehua, väkilannoitteita, traktoridieseliä ja lämmitettyjä tiloja. Opettele siis laittamaan riistaruokaa. Ennen kuin kilo naudanlihaa päätyy lihatiskille, sen tuottamiseen on kulunut viisi kertaa enemmän energiaa kuin kiloon hirven paistia.

 Jos valitset broilerin ja ulkomailta tuodun jäävuorisalaatin sijaan kotimaista riistaa ja kotimaisia juureksia, vähennät aterian hiilidioksidipäästöjä 72 prosentilla.

 Sitä paitsi ne maistuvatkin paremmalle.

Ajankohtaisia riista-asioita:

Lähde: Johan Tell: 100 tekoa maapallon puolesta

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 18:24

Lemmikkiä ostamassa

Suomessa myytävät lemmikkieläimet ovat yleensä laillista alkuperää, mutta liikkeellä on jonkin verran myös luonnosta laittomasti pyydystettyjä, Suomeen salakuljetettuja eläimiä. Siksi on tärkeää, että  jokainen, joka on ostamassa EU:n CITES-asetuksen A-liitteen suojaamaan eläinlajiin kuuluvaa lemmikkiä, vaatii myyjältä kirjallisen CITES-todistuksen, joka osoittaa, että eläin on joko vankeudessa syntynyt tai luonnosta laillisesti pyydystetty. Jos CITES-asetuksen A-liitteeseen kuuluvan eläimen mukana ei seuraa CITES-papereita, tällaista eläintä ei pidä koskaan ostaa.

CITES-lajeja ovat muun muassa kaikki muut papukaijat paitsi undulaatti (Melopsittacus undulatus), neitokakadu eli nymfi papukaija (Nymphicus hollandicus) sekä aleksanterinkaija (Psittacula krameri). Kilpikonnista CITES-lajeja ovat muun muassa kaikki maakilpikonnat (Testudinidae), käärmeistä muun muassa kaikki boat (Boidae) sekä liskoista muun muassa iguaani eli vihreä leguaani (Iguana iguana) sekä kaikki kameleontit (Chamaeleonidae).

Orkideaharrastus

Orkideaharrastajille oleellinen tieto on, että kaikki orkidealajit, orkideoiden osat ja orkideoista valmistetut tuotteet ovat CITES-sopimuksen suojaamia. Osa orkidealajeista kuuluu EU:n CITES-asetuksen A-lajiliitteeseen, osa B-liitteeseen. A-liitteen orkideojen kauppa on sallittua vain, jos yksilöt ovat keinotekoisesti viljeltyjä. B-liitteeseen kuuluvien orkidealajien kauppa on rajoitetusti sallittua silloinkin, kun yksilöt on otettu luonnosta. Kummassakin tapauksessa tuonti Suomeen EU:n ulkopuolelta edellyttää aina lähtömaasta saadun kirjallisen CITES-vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen sekä Suomen viranomaisten kirjoittaman tuontiluvan. Lupa tarvitaan myös silloin, kun tuotavat orkideat on tarkoitettu vain omaan käyttöön eikä myyntiin.

Perhonsidonta

Perhonsidonnan harrastajien käyttämistä karvoista ja höyhenistä osa on peräisin uhanalaisista CITES-lajeista. Näitä karvoja ja höyheniä ostettaessa on aina vaadittava myyjältä CITES-todistus, joka osoittaa tavaran olevan laillista alkuperää. Perhonsidonnassa käytettäviä CITES-lajeja ovat muun muassa saukko (Lutra lutra), karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx), monet flamingot (Phoenicopterus spp.), silkkihaikara (Egretta garzetta), viidakkokukko (Gallus sonneratii), kaulustrappi (Chlamydotis undulata), isotrappi (Otis tarda), pikkutrappi (Tetrax tetrax) sekä hyvin monet haukka- ja pöllölajit.

Metsästysmatkailu ulkomaille

Jos metsästyksen harrastaja suunnittelee metsästysmatkaa ulkomaille, on selvitettävä etukäteen, onko metsästettävien lajien joukossa CITES-lajeja. CITES-sopimukseen kuuluvia lajeja ovat muun muassa karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus), ilves (Lynx lynx), saukko (Lutra lutra) sekä muun muassa monet afrikkalaiset metsästäjien suosimat eläimet. Jotta metsästetyt CITES-eläimet saa tuoda Suomeen, niille on hankittava etukäteen tarvittavat vienti- ja tuontiluvat. Vastaavasti silloin, kun Suomessa metsästettyjä CITES-lajeihin kuuluvia eläimiä ollaan viemässä ulkomaille, niille on hankittava etukäteen vienti- ja tuontiluvat.

Lähde http://www.wwf.fi/