Kirjoittaja auhn @ 30. Maaliskuu - 20:03

Luonnontilaiset suot ovat vähentyneet kaikissa Pohjoismaissa. Kuva Ari-Pekka Auvinen.

Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti vähenee. Useiden tärkeiden elinympäristöjen kuten soiden, niittyjen ja nummien pinta-alat ovat pienentyneet huomattavasti. Rakennettujen ympäristöjen pinta-ala on puolestaan kasvanut Pohjoismaissa keskimäärin 15 prosenttia vuodesta 1990. Nämä tulokset käyvät ilmi juuri julkaistussa Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman NordBio2010 tutkimushankkeen loppuraportissa, jonka tekemisessä Suomen ympäristökeskus on ollut mukana.

“Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt Pohjoismaissa jo pitkään, ja vuoden 1990 jälkeen sen häviämisvauhti näyttää jopa kiihtyneen. Vuodelle 2010 asetettua tavoitetta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä ei tulla saavuttamaan. Vaikka merkittävät puutteet ja eroavaisuudet Pohjoismaiden biodiversiteettiseurannoissa vaikeuttivatkin työtämme, kehityksen päälinjat vaikuttavat selkeiltä. Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen vaatisikin nykyistä voimakkaampia toimia.” toteaa projektipäällikkö Bo Normander Århusin yliopistossa sijaitsevasta Tanskan ympäristöntutkimuslaitoksesta.

NordBio2010 -tutkimushankkeessa biologista monimuotoisuutta mitattiin sekä määrällisillä että laadullisilla indikaattoreilla. Määrällinen osa keskittyi maankäyttöön. Sitä tarkasteltaessa luonnonympäristöjen havaittiin vähenevän kaikkialla Pohjoismaissa, mutta myös valopilkkuja löytyy. Metsäala on jossain määrin lisääntynyt Tanskassa ja Islannissa, millä saattaa olla myönteinen vaikutus biodiversiteettiin.

“Myös Suomessa metsäala ja etenekin puuston määrä on lisääntynyt lähinnä soita ojittamalla. Kehitystä voidaan tuskin pitää luonnon monimuotoisuuden kannalta toivottavana”, muistuttaa tutkimukseen osallistunut Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ari-Pekka Auvinen.

Myös tutkimuksen laadulliset vertailutulokset viittaavat pääsääntöisesti kielteiseen kehitykseen. Hyvin tunnettujen lajiryhmien kantojen kehitys on ollut erityisesti maatalousympäristöjen, soiden ja niittyjen osalta laskeva. Tosin lintuihin painottuneen seuranta-aineiston luotettavuus vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä, sillä lintukantojen kehittyminen kertoo vain osatotuuden luonnon monimuotoisuuden tilasta. Hyvin tunnettujen lajien kantojen kehityksen lisäksi indikaattoreina käytettiin myös epäsuoria mittareita, kuten vanhojen puiden osuutta metsässä tai klorofyllin määrää vesistöissä.

Luonnon monimuotoisuuden kehityksen mittaamiseksi eri maiden ja maanosien mittakaavassa on alettu kehittää menetelmiä vasta viime vuosina. Yksi NordBio2010 -hankkeen tärkeimmistä saavutuksista on pohjoismaisen tutkimusyhteistyön tiivistyminen sekä eri maiden tutkimuskäytäntöjen vertailu. Biodiversiteettiseurantaa tulee jatkossa aktiivisesti koordinoida, jotta päätöksenteon pohjaksi saadaan vertailukelpoista tietoa kaikista Pohjoismaista.

www.ymparisto.fi 

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 23:30

Rakentakaa majoja, melokaa, telttailkaa, vaeltakaa, nikkaroikaa linnunpönttöjä, istuttakaa pensaita joissa perhoset viihtyvät, naputelkaa kokoon talo jossa siili haluaa talvehtia, rakentakaa pesiä lepakoille, etsikää kivi jonka luona käytte päiväkahvilla.

Valitkaa päiväkoti, jossa ulkoillaan paljon. Totuta lapset siihen, että viikonloppu tarkoittaa retkeä termospulloineen ja grillimakkaroineen. Mitä tahansa, koska tahansa, miten tahansa, mutta opeta lapselle, että luonnossa kannattaa viettää aikaa ja luonto kannattaa säilyttää.

Lähde: Johan Tell: 100 tekoa maapallon puolesta

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 19:25

Metsä on täynnä ekologisia elämiä, jotka ovat kasvaneet itsekseen ilman väkirehua, väkilannoitteita, traktoridieseliä ja lämmitettyjä tiloja. Opettele siis laittamaan riistaruokaa. Ennen kuin kilo naudanlihaa päätyy lihatiskille, sen tuottamiseen on kulunut viisi kertaa enemmän energiaa kuin kiloon hirven paistia.

 Jos valitset broilerin ja ulkomailta tuodun jäävuorisalaatin sijaan kotimaista riistaa ja kotimaisia juureksia, vähennät aterian hiilidioksidipäästöjä 72 prosentilla.

 Sitä paitsi ne maistuvatkin paremmalle.

Ajankohtaisia riista-asioita:

Lähde: Johan Tell: 100 tekoa maapallon puolesta

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 01:10

Maailman luonnonmetsät katoavat hallitsematonta tahtia. Etenkin tropiikissa valtaosa metsien hävittämisestä tapahtuu laittomasti. Laittomat hakkuut ovat yleisiä myös esimerkiksi Venäjällä.

Laittomilla hakkuilla tarkoitetaan hakkuita, joissa ei ole noudatettu alkuperämaan lainsäädäntöä. Usein rikotaan metsälakeja, konsessiomääräyksiä, luonnonsuojelulakeja tai kierretään veroja tai tulleja. 

Maailmanpankki on arvioinut, että maailman kansantaloudet menettävät verotuloja 10-15 miljardin dollarin edestä vuodessa laittomien hakkuiden takia. Voitot laittomista hakkuista keräävät laittomasti toimivat suuryritykset, kun paikallisyhteisöille jää vain ongelmia – hakatut metsät, ryöstetyt luonnonvarat, pilaantuneet vedet. 

Laittomiin hakkuisiin liittyy myös valtavia ihmisoikeusongelmia. Niiden tekijät polkevat paikallisyhteisöjen oikeuksia ja käyttävät kiristystä, uhkailua ja jopa murhia toimintansa mahdollistamiseen.

Laitonta puuta polkuhintaan

Laiton puu voi olla jopa puolet laillisesti tuotettua halvempaa. Kysyntä laittomalle puulle on suurta Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja Japanissa. Myös Euroopan Unionin maat ovat merkittäviä laittoman puun käyttäjiä. Laitonta puuta tulee EU;n alueelle Venäjältä, Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta.

Puu laittomista hakkuista päätyy kaikkiin mahdollisiin metsätaloustuotteisiin. Eurooppaan tuotavasta laittomasta puusta suurin osa on peräisin Venäjältä, ja sitä käyttää niin sellu- kuin sahateollisuus. Trooppisista metsistä Eurooppaan tuodaan sellua ja paperia – esimerkiksi suomalainen UPM ostaa sellua Indonesian sademetsiä tuhoavilta yhtiöiltä - , vaneria, parketteja, lattialankkuja, huonekaluja ja raakapuuta.  

Avainasemassa EU -lainsäädäntö

Lainsäädäntö ei EU:ssa kiellä alkuperämaan lakien vastaisesti hakatun puun myyntiä. EU on kuitenkin parhaillaan kehittämässä uusia toimia laittoman puun kitkemiseksi markkinoilta niin sanotun FLEGT-ohjelman puitteissa. 

Greenpeace pyrkii vaikuttamaan EU-maihin, jotta markkinoille saataisiin toimiva, laittoman puun kieltävä lainsäädäntö. Köyhiä alkuperämaita on myös autettava lainsäädännön kehittämisessä, lainvalvonnassa ja paikallisyhteisöjen oikeuksien toteuttamisessa.

Lue lisää:

Laiton puu trooppisista metsistä

Laittoman puun tuonti Venäjän metsistä

Lähde Greenpeace