Kirjoittaja auhn @ 15. Helmikuu - 21:20

www.ymparisto.fi - Maaperä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä arvioitua enemmän - suomalaistutkimus paljastaa puutteen ilmastomalleissa.

Kirjoittaja auhn @ 11. Tammikuu - 14:22

www.ymparisto.fi - YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuosi käynnistyy.

Kirjoittaja auhn @ 27. Maaliskuu - 19:57

WWF kehottaa ihmisiä huomioimaan yhtäaikaisesta valojen sammuttamisesta ja sytyttämisestä aiheutuvat sähkönkulutuspiikit tapahtumatunnin aikana. On epätodennäköistä, että Earth Hour aiheuttaisi Suomen sähkönjakeluverkolle ongelmia, mutta riskit on helppo minimoida yksinkertaisilla konsteilla:

1. Valoja voi sammuttaa ja sytyttää hieman porrastetusti, sekunteja ei tarvitse laskea.

2. Riittää, että vain turhat valot sammutetaan. Ei siis ole tarpeen sammuttaa kaikkia esimerkiksi liikkumisen tai turvallisuuden kannalta tarpeellisia valoja tai sähköllä toimivia laitteita, vaan ainoastaan turhat, näkyvimmät valaistukset.

Sähkönkulutuksen ja -tuotannon tasapainoa Suomessa ylläpitävän Fingrid Oyj:n mukaan valojen yhtäaikainen sammutus ei vaaranna Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta. Tapahtumaan voi siis osallistua turvallisin mielin!

Lue myös Fingrid Oyj:n tiedote ja kannanotto Earth Hour -tapahtumaan liittyen.

Kirjoittaja auhn @ 20. Maaliskuu - 11:39

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehottaa kaikkia ihmisiä ympäri maailman osallistumaan ensi viikon lauantaina järjestettävään Earth Houriin ja ilmaisemaan huolensa ilmastonmuutoksesta. Tapahtumasta on tulossa kaikkien aikojen suurin valojensammutustempaus. Suomessa tapahtumaan on ilmoittautunut mukaan yli 60 kuntaa ja kaupunkia, satoja organisaatioita ja kymmeniä tuhansia yksityishenkilöitä. Maailmalla kaupunkeja on mukana jo yli 1700.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehottaa ihmisiä ympäri maailman osallistumaan WWF:n Earth Hour -tapahtumaan: “Pyydän kansalaisia kaikkialla osallistumaan. Lähettäkää viesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta. Yhdessä voimme löytää ratkaisun tähän kaikista vakavimpaan, maailmanlaajuiseen ongelmaan.”

Pääsihteeri lähetti viestinsä videoidussa puheessa viikkoa ennen tapahtumaa, johon on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan tuhansia kaupunkeja ja kuntia ympäri maailman. Ban korosti, että ilmastonmuutos on vakava uhka ja että nyt tarvitaan maailmanlaajuinen sopimus, jonka avulla rajoitetaan kasvihuonekaasupäästöjä. Sopimus on saatava aikaan, kun päättäjät ympäri maailman tapaavat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009.

Pääsihteeri Banin mukaan päästörajoitusten on oltava mittavia, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä. ”Olemme vaarallisella tiellä. Planeettamme lämpenee. Meidän on muutettava elintapojamme,” hän sanoi. “Tarvitsemme vihreää kasvua, josta hyötyvät kaikki yhteisöt. Tarvitsemme kestävällä tavalla tuotettua energiaa ilmastoystävällisemmän, hyvinvoivan maailman hyväksi. Tämä on tie tulevaisuuteen, ja meidän on kuljettava sitä yhdessä.”

Suomessa lukuisat suuret yritykset, kuten Elisa, Sponda, Suomen Radisson SAS-hotellit sekä yhteisöt, kuten Suomen Partiolaiset ja evankelisluterilainen kirkko, ovat ilmoittautuneet mukaan. Valot pimenevät muun muassa Finlandia-talosta, Tampereen Tammerkoskesta, Turun Aurajoesta sekä kymmenistä kirkoista ja kauppakeskuksista ympäri maan. Suomen pohjoisin tähän mennessä mukaan ilmoittautunut kohde on Kemin LumiLinna.

Maailmalla tapahtumaan on ilmoittautunut jo yli 1700 kuntaa ja kaupunkia ja satojen miljoonien ihmisten odotetaan ottavan osaa sammuttamalla ylimääräiset valot tapahtumatunnin ajaksi. Tuhannet kaupunkien kiinteistöt ja julkiset tilat Las Vegasista Sydneyhyn ja Cape Townista Pekingiin pimenevät. Maamerkit, kuten New Yorkin Empire State Building, Rio de Janeiron Kristus-patsas ja Cape Townin Table Mountain sammuttavat valonsa. Myös St. Louisissa sijaitseva suomalaisarkkitehti Eero Saarisen suunnittelema The Gateway Arch pimenee.

Pääsihteeri Banin mukaan myös YK tekee osansa Earth Hourin aikana. ”Sammutamme valot New Yorkissa sijaitsevasta päämajastamme. Myös muut YK:n rakennukset ympäri maailman osallistuvat Earth Houriin.”

Lähde WWF

Kirjoittaja auhn @ 9. Maaliskuu - 16:18

Lumitutkimusta. Kuva: Rauni Partanen

Ihmisen elämälle ja elinkeinojen harjoittamiselle tärkeät  luonnon tuottamat hyödykkeet ja palvelut kuten puhdas luonto ja vesi ovat vaarassa, kun ilmasto muuttuu. Ihmisen sopeutumismahdollisuuksia aletaan selvittää Suomessa kolmivuotisessa hankkeessa.

Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistot ovat  aloittaneet laajan, EU:n LIFE+ -ohjelmaan kuuluvan VACCIA-hankkeen, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutusta suomalaisiin ekosysteemipalveluihin. Hankkeessa selvitetään, kuinka ilmaston lämpeneminen muuttaa ekosysteemipalveluja, kuten luonnon monimuotoisuutta, veden hyvää laatua ja muita luonnon tarjoamia edellytyksiä maa-, metsä- ja kalataloudelle, luontomatkailulle sekä maankäytölle kaupunkiympäristöissä.

Hankkeessa halutaan myös löytää tapoja, joilla kansalaiset sekä heidän elinkeinonsa kaupungissa ja maaseudulla pystyvät parhaiten sopeutumaan väistämättömään muutokseen. Mallit ja tulevaisuuskuvaukset sekä eri lähteistä tietoja yhdistelevät tietokannat ovat keskeisiä työkaluja muutosarvioiden tekemisessä. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä kymmenien eri tahojen kanssa tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista kuntiin, yrityksiin ja järjestöihin. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin kolme miljoonaa euroa ja selvityksiä tehdään yli 70 henkilötyövuoden voimalla.

Vaikutuksia selvitetään eri puolilla Suomea

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin selvitetään mahdollisimman monenlaisissa ympäristöissä suurista kaupungeista (Helsinki, Lahti) ja matkailukeskuksista (Kuusamo, Sotkamo) erityyppisiin metsä-, maatalous- ja vesialueisiin, pohjoisesta etelään sekä sisämaasta rannikoille. Alueiden ytimenä ovat Suomen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkoston alueet.

Suomi on eturivin maita ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimuksessa ja näin hankkeen tuloksista hyötyvät myös muut Euroopan maat. Ekosysteemipalvelujen muuttumista ja erilaisia mahdollisuuksia sopeutua tähän ilmeisen nopeaan muutokseen esitellään suurelle yleisölle, hallinnolle ja asiantuntijoille, paikallisille intressi- ja sidosryhmille, elinkeinonharjoittajille ja maanomistajille. Käytössä ovat tutkimuksen, koulutuksen ja taiteenkin keinot.

Eri sidosryhmille esitellään alueellisia muutosskenaarioita ja menetelmiä joilla muutosta voi arvioida. Tulevaisuustyöpajoissa eri kohderyhmät miettivät ja tunnistavat itselleen keskeisimpiä uhkia ja hakevat niihin parhaiten sopivia ratkaisuja. Myös todelliset tulosten loppukäyttäjät, tämän päivän lapset, jotka joutuvat aikuisina kokemaan ilmastonmuutoksen seuraukset, on otettu huomioon: tuloksia esitellään lapsille mm. teatterin keinoin.

Lähde Suomen ympäristökeskus

Kirjoittaja auhn @ 7. Maaliskuu - 22:59

Suot ovat olennainen osa suomalaista maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Suomen tasainen korkokuva ja kostean viileä ilmasto suosivat soistumista. Alkuperäinen suoalamme on ollut noin 10,4 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maa-alasta. Nykyisin ojittamatonta suoalaa on kuitenkin jäljellä enää noin 4,0 miljoonaa hehtaaria, siitä valtaosa Pohjois-Suomessa. 

Suot ovat merkittävä hiilivarasto. Yli 2/3 Suomen hiilivarastoista on turpeessa.

Suoluontomme on kohdannut suuria muutoksia

Soita on hyödynnetty Suomessa intensiivisesti ja soiden käyttöhistoria ulottuu satojen vuosien päähän. Vanhimpia soiden käyttömuotoja ovat raivaus maatalousmaaksi ja kotitarveturpeenotto. Laajamittaiseksi turvemaiden hyödyntäminen laajeni 1900-luvun loppupuoliskolla, kun soita alettiin yhä enemmän ojittaa metsänkasvatusta varten. Koneellinen turpeenotto laajeni 1970-luvulta alkaen.

Soita ovat hävittäneet tai jäljellä olevien soiden luonnontilaa heikentäneet myös ojittamattomien puustoisten soiden hakkuut ja maanmuokkaukset, vesirakentaminen, kuten tekoaltaat tai purojen perkaukset, rakentaminen ja tieverkostot sekä pohjavedenotto.

Soiden luonnontilaisuuden kannalta keskeistä on häiriintymätön vesitalous, joka myös ylläpitää turpeen kerrostumista. Vesitalous voi häiriintyä myös kauempana tehdyn maankäytön etävaikutuksena.  

Eniten suoluontoamme ovat muuttaneet metsätalouteen liittyvät toimet. Lähes 5,7 miljoonaa hehtaaria eli yli puolet alkuperäisestä suoalastamme on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. 

Uudisojitus metsätalouden tarpeisiin on käytännössä loppunut. Kunnostusojitusten yhteydessä kuivattava vaikutus voi kuitenkin ulottua myös ojittamattomille suon osille.

Ilmastonmuutos voi pitemmällä aikavälillä vaikuttaa soiden luontotyyppeihin. Ilmaston lämpeneminen uhkaa nopeimmin Pohjois-Lapin palsasoita ja routarämeitä, joiden säilymiselle routimisilmiöt ovat keskeisiä.

Suoluontotyypit uhanalaistuneet

Noin puolet suoluontotyypeistä on arvioitu valtakunnallisesti uhanalaisiksi. Suotyypeistä eniten ovat uhanalaistuneet korpiset, lettoiset ja lähteiset tyypit. Ne ovat reheviä ja viljavia soita, joita on jo varhain raivattu pelloksi tai ojitettu metsänkasvatusta varten. Suoyhdistymätyypeistä kaikkein uhanalaisimpia ovat metsäkeitaat ja erityisesti Pohjanmaan ja Kainuun alueella esiintyvät keskiboreaaliset aapasuot. Maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat ovat äärimmäisen uhanalaisia.

Soiden luontotyypit ovat uhanalaistuneet erityisen voimakkaasti etelästä Lapin lounaisosaan ja Kainuuseen ulottuvalla alueella (Etelä-Suomi). Tällä alueella myös suojellut suot ovat tyypillisesti pienempiä kuin Pohjois-Suomessa, eivätkä ne muodosta aina ehjiä vesitaloudellisia kokonaisuuksia.

	Aitokorpi. © Seppo Tuominen

Etelä-Suomessa kaikki muut suotyypit paitsi keidasrämeet ja rahka-rämeet on arvioitu alueellisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Rehevimpien ohella myös monet karummat suotyypit, kuten aitokorvet, soiden reunaosille tyypilliset rämeet ja välipintaiset nevat ovat uhanalaistuneet. Tällä alueella myös suoyhdistymät ovat usein heikossa tilassa. Rakenteellisesti ehyitä ja vesitaloudeltaan täysin luonnontilaisia keidas- ja aapasoita on jäljellä hyvin vähän.

Lapissa, lounaisosaa lukuun ottamatta, ja Koillismaalla suoluonnon tilanne on parempi, koska maankäyttö ei ole ollut yhtä intensiivistä kuin etelämpänä ja Pohjois-Suomen soista on myös suojeltu suurempi osuus. Paikallisesti suot ovat Lapissakin kokeneet tuntuvia muutoksia. Metsäojituksia on tehty runsaasti aina Kolarin – Sallan korkeudelle saakka. Valtaosa lettoisista ja korpisista suotyypeistä on ojituksen ja pellonraivauksen vuoksi Pohjois-Suomessakin silmälläpidettäviä tai uhanalaisia.

Pohjois-Suomessa ei ole uhanalaisiksi arvioituja suoyhdistymätyyppejä. Pohjois-Lapin palsasuot ovat kuitenkin arvioitu silmälläpidettäviksi.

Suomella suuri kansainvälinen vastuu suoluonnon säilymisestä

Suomen suoluonto on erityisen monimuotoista ja suoluonnossamme on piirteitä, jotka ovat erityisen luonteenomaisia Fennoskandialle. Suomella onkin mittava kansainvälinen vastuu suoluonnon kirjon säilyttämisestä.

Suomen tasainen korkokuva ja ilmasto-olosuhteet suosivat laajojen, märkien soiden syntyä. Olemmekin erityisen suuressa vastuussa meillä runsaina ja edustavina esiintyvistä märimmistä suotyypeistämme (rimpinevat, rimpiletot ja rimpiset koivuletot) sekä rimpisistä aapasoista. Erityisen suuri vastuu meillä on myös maankohoamisrannikon soiden kehityssarjoista ja kilpikeitaista.

Soiden kehityssarjat ovat muodostuneet Fennoskandialle luonteenomaisen, jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena merestä paljastuneen maan soistumisen ja vaiheittaisen turpeen paksuuntumisen ja suokasvillisuuden kehittymisen seurauksena.

Vastuuluontotyyppejämme ovat myös palsasuot ja routarämeet, joita luonnehtivat laikuttainen ikirouta ja routimisilmiöt, sekä välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot ja aitokorvet.

Soiden tilan parantaminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Soiden määrän väheneminen on hidastunut, mutta monet maankäyttöpaineet uhkaavat edelleen jäljellä olevien soiden luonnontilaa. Turvemaiden käytön suunnitelmallisempi kokonaistarkastelu on tarpeen suoluonnon tilan parantamiseksi ja turvemaiden käytön kestävyyden varmistamiseksi. Erityisesti kunnostusojitusten suunnittelu ja turpeenoton kohdevalinta ovat tässä avainasemassa. Turpeenotto tulisi suunnata vain ojitetuille ja luonnonarvonsa jo peruuttamattomasti menettäneille turvemaille tai suopelloille. Soiden luontotyyppien turvaaminen edellyttää myös suojeluverkoston edustavuuden parantamista.

Suojelusoiden vesitalouden turvaaminen vaatii ojitettujen soiden ennallistamista suojelurajauksen sisäpuolella ja tarvittaessa myös sen ulkopuolella. Ojitettujen soiden vesitalouden palauttaminen on tärkeä keino soiden monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja monimuotoisuuden palauttamiseksi. Samalla voidaan palauttaa soiden kyky kerryttää turvetta ja sitoa hiiltä, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Lähde Suomen ympäristökeskus

Kirjoittaja auhn @ 4. Maaliskuu - 23:08

Kolmen ja puolen viikon päästä järjestettävä WWF:n maailmanlaajuinen ilmasto- ja valojensammutustempaus Earth Hour kasvaa Suomessa huimaa vauhtia. Helsingissä tapahtuman uusia, näkyviä maamerkkejä ovat esimerkiksi stadionin torni, Kiasma ja Ateneum. Oulussa puolestaan pimenevät muun muassa lääninhallitus ja pääkirjasto. Tapahtuman aikana järjestetään myös tapahtumia suuresta pieneen. Tampereen Keskustorilla vietetään iltaa akustisen konsertin tahdittamana, Rautjärvellä paistetaan laavulla makkaraa lyhtyjen valossa. Ursa esittelee Earth Hourin aikana halukkaille Saturnusta.

Earth Hour järjestetään lauantaina 28.3. klo 20.30–21.30. Sammuttamalla valonsa tunniksi osallistujat viestivät huolensa ilmastonmuutoksen kiihtymisestä ja vaativat päättäjiltä toimia kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. Kansainvälinen WWF kerää ihmisten viestit ja saattaa ne Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin valmistautuvien päättäjien tietoon kaikkialla maailmassa. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan verkkosivujen kautta osoitteessa www.earthhour.org/finland

”Uusimmat tiedot viittaavat siihen, että ilmastonmuutos etenee vielä aiemmin arvioitua nopeammin. Massiiviseksi muotoutuva Earth Hour -tapahtuma antaa toivon mukaan päättäjille rohkeutta tarttua härkää sarvista ja sopia uudesta, maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja merkittävistä päästövähennyksistä YK:n ilmastoneuvotteluissa Kööpenhaminassa joulukuussa”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen.

Suomessa Earth Houriin on nyt ilmoittautunut mukaan 24 kuntaa ja kaupunkia. Näiden joukossa ovat lähes kaikki suurimmat kaupungit pääkaupunkiseudulta Ouluun ja Tampereelle. Lisäksi monilla pienillä ja suuremmilla paikkakunnalla käydään parhaillaan neuvotteluja osallistumisesta.

Earth Hour näkyy hyvin esimerkiksi Helsingissä, jossa lukuisten keskeisillä paikoilla sijaitsevien rakennusten ulko- ja mainosvalot sammutetaan. Valot sammuvat niin Uspenskin katedraalista, Valtioneuvoston kansliasta kuin Helsingin yliopiston päärakennuksesta. Lisäksi muun muassa Forumin kauppakeskus, Makkaratalo, Stockmannin tavaratalo, Lasipalatsi, Suomen kansalliskirjasto ja Finlandia-talo pimenevät.

Valojensammutuksessa on mukana monenlaisia organisaatioita ja tahoja keskusjärjestöistä hotelleihin ja kiinteistöyrityksiin. Esimerkiksi Ilmarisen kiinteistöt pimentää Helsingin keskustasta Postitalon, Graniittitalon ja pitkän osuuden Pohjois-Esplanadia, mukaan lukien Hotelli Kämpin kiinteistön. Kesko taas pimentää muun muassa suuren osan valomainoksia ja mainosvalopyloneita pääkaupunkiseudulla sijaitsevista liikkeistään. Citycon Oy pimentää kaikki omistamansa kauppakeskukset niin Suomesta, Ruotsista kuin Baltian maista. Myös Espoon Keilaniemi pimenee lähes täysin, kun osallistuvat yritykset sammuttavat kiinteistöjensä ulkovalaistukset. Vantaalta mukana on sekä Tiedekeskus Heureka että useita kauppakeskuksia. Earth Houriin onkin ilmoittautunut jo yli sata erilaista organisaatiota ympäri Suomen.

Usealla paikkakunnalla järjestetään Earth Hourin aikana myös erilaisia ilmasto- ja kulttuuriaiheisia tapahtumia. Tampereen keskustorilla on tapahtumatunnin aikana elävää musiikkia ja Burn Baby Burn -valoshow. Tampereen Tammerkoski soljuu tunnin ajan ilman valaistusta. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry osallistuu Earth Houriin usealla paikkakunnalla tarjoamalla ihmisille mahdollisuuden tähystää Saturnusta kaukoputkella. Tapahtumaan osallistuu myös kahviloita. Esimerkiksi Helsingissä Fazer Kluuvin kahvilassa on Earth Hourin aikaan elävää musiikkia kynttilänvalossa.

Earth Hour kasvaa myös kansainvälisesti, sillä jo yli 750 kaupunkia on ilmoittanut osallistuvansa tempaukseen. Tavoitteena olevan, tuhannen kaupungin saavuttaminen näyttää siis jo jokseenkin varmalta. Lisäksi useat julkisuuden henkilöt arkkipiispa Desmond Tutusta laulaja Alanis Morisetteen ja elokuvaohjaaja Amir Khaniin ovat ilmoittaneet tukevansa tapahtumaa.

”Ilmastonmuutos on nyt suurin luonnon aiheuttama uhka maailmalle. Se ei erottele ihmisiä rodun, kulttuurin tai uskonnon mukaan, vaan vaikuttaa meidän kaikkien elämään tällä planeetalla. Earth Hour tarjoaa kaikille maailman ihmisille mahdollisuuden kertoa päättäjille, että he ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluavat toimia sen hidastamiseksi,” toteaa arkkipiispa Tutu.

Lähde WWF

Kirjoittaja auhn @ 25. Helmikuu - 14:01

Itämeri ei ole vain allas kirkasta tai sameaa vettä. Aivan kuten maalta, myös pinnan alta löytyy kasvillisuudeltaan ja eliöyhteisöiltään erilaisia luontotyyppejä.

Rannikkomme merialueiden välillä on suuria eroja muun muassa veden suolapitoisuudessa, maankohoamisen nopeudessa, kasvukauden pituudessa ja jääpeitteen kestossa sekä pohjan laadussa. Näiden tekijöiden lisäksi vedenalaisen lajiston ja luontotyyppien esiintymistä säätelevät valon määrä ja laatu sekä ravinnepitoisuus. Valon määrään ja laatuun vaikuttaa oleellisesti valon tunkeutumissyvyys, joka on rehevöitymiskehityksen myötä pienentynyt. Rannan avoimuus tuulille ja aallokolle on myös tärkeä säätelytekijä.

Vedenalaisten luontotyyppien uhanalaisuus

Itämeren monet ongelmat, pahimpana rehevöityminen, ovat vaikuttaneet myös meren luontotyyppeihin. Puolet Itämeren vedenalaisista luontotyypeistä on joko erittäin uhanalaisia tai vaarantuneita. Ainoa koko rannikollamme säilyväksi arvioitu luontotyyppi ovat hydrolitoraalin (matalan veden) rihmaleväyhteisöt. Tämä rantakallioita peittävä vaaleanvihreä levämatto on hyötynyt rehevöitymisestä, toisin kuin muut luontotyypit.

Uhanalaisimmat vedenalaiset luontotyypit ovat rannikkomme eteläisimmissä osissa, Saaristomerellä ja Suomenlahdella, missä ihmistoiminnan vaikutus meriluontoon on suurinta. Paras tilanne näyttäisi olevan Merenkurkussa ja Perämerellä.

Erittäin uhanalaisia Itämeren luontotyyppejä ovat punaleväyhteisöt, meriajokasyhteisöt ja näkinpartaisniityt. Pääasiassa hiekkapohjilla esiintyvät meriajokasyhteisöt ja näkinpartaisniityt kuuluvat Suomen vastuuluontotyyppeihin, ja niiden huono tilanne on siksi erityisen huolestuttavaa.

Vaarantuneita luontotyyppejä ovat kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt sekä uposkasvivaltaiset pohjat.

Silmälläpidettäviksi luontotyypeiksi on arvioitu sinisimpukkayhteisöt, sublitoraalin rihmaleväyhteisöt, valoisan kerroksen pohjaeläinyhteisöt ja valoisan kerroksen alapuoliset pohjaeläinyhteisöt.

Eräistä Itämeren luontotyypeistä, kuten palleroahdinpartayhteisöistä ja vesisammalyhteisöistä tiedetään edelleen liian vähän, jotta niiden tila voitaisiin arvioida.

Moniongelmainen Itämeri vaatii monipuolista apua

Itämeren tilanteen parantamiseksi on edelleen vähennettävä rehevöitymistä edistäviä ravinnevalumia.

Öljy- ja kemikaalikuljetusten lisääntymisen vuoksi onnettomuuksien vaara on kasvanut Itämerellä. Onnettomuuksien ehkäisyyn tulisi panostaa entistä voimakkaammin, sillä ehkäisy on monin verroin helpompaa kuin onnettomuuksian jälkien korjaaminen. Vieraslajien leviämisen ehkäisyssä olisi avainasemassa kansainvälisen painolastivesisopimuksen ratifiointi.

Vesirakentamisessa ja vedenalaisten öljy- ja kaasuputkien linjauksissa tulee ottaa huomioon meriluonnon erityispiirteet ja ehkäistä haittoja jo suunnitteluvaiheessa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Itämereen, vaikka kaikkia sen seurauksia meren ja rannikon luontotyyppeihin ei vielä pystytä ennustamaan.

Lähde Suomen Ympäristökeskus

Kirjoittaja auhn @ 21. Helmikuu - 01:19

Kahden kuukauden päästä järjestettävästä Earth Hour 2009 -tapahtumasta on tulossa suurin koskaan järjestetty maailmanlaajuinen valojensammutustempaus. Sammuttamalla valot yksityiset ihmiset ja erilaiset organisaatiot ilmaisevat huolensa ilmastonmuutoksesta ja vaativat päättäjiltä tiukkoja toimia. Tapahtumaan osallistuvien kaupunkien määrä on jo nyt ylittänyt viimevuotisen. Maita on edellisvuoteen verrattuna mukana jo yli kaksinkertainen määrä. Tapahtuman tukijoiksi on ilmoittautunut arkkipiispa Desmond Tutu ja muita maailmankuuluja henkilöitä.

Sydneyssä vuonna 2007 käynnistynyt tapahtuma on kasvanut yhden kaupungin ilmastotapahtumasta maailmanlaajuiseksi liikkeeksi. Vuonna 2008 tapahtumaan osallistui 371 kaupunkia 35 maasta. Tänä vuonna jo 377 kaupunkia 74 maasta on ilmoittanut vaativansa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi sammuttamalla valonsa maaliskuun viimeisenä lauantaina 28.3. klo 20.30–21.30.

Suomesta mukana on tällä hetkellä noin 20 kaupunkia ja kuntaa, jotka osallistuvat tapahtumaan erilaisin tavoin. Näiden joukossa ovat muun muassa Helsinki, Tampere, Espoo ja Oulu. Earth Hourin viralliset yhteistyökumppanit ovat Helsingin Sanomat, Nokia, OP-Pohjola ja Tieto. Näiden lisäksi mukana on iso liuta muita yrityksiä, organisaatiota ja järjestöjä.

”Suomessa innostus Earth Hour -tapahtumaa kohtaan on ollut suurta niin kunnissa, yrityksissä kuin erilaisissa järjestöissäkin. Näiden tahojen aktiivisuuden ansiosta meillä on hyvä mahdollisuus saada jopa miljoona suomalaista ottamaan osaa sammuttamalla valot kodeissaan”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen.

Tapahtuman aikana valot pimenevät useista kunnan- ja kaupungintaloista, yritysten konttoreista ja muista rakennuksista. Esimerkiksi Helsingissä valot pimenevät Helsingin Tuomiokirkosta, useista muista kirkoista ja presidentinlinnasta. Osallistuvat yritykset ja organisaatiot valitsevat jonkun näkyvän kohteen, kuten pääkonttorinsa, josta pimentävät valot tapahtumatunnin ajaksi. Suunnitteilla on myös useita ilmasto- ja kulttuuriaiheisia tapahtumia ja kahvilakonsertteja Earth Hourin aikaan.

WWF:n kansainvälinen johtaja James Leape uskoo kampanjan mahdollisuuksiin vaikuttaa ilmastonmuutosta koskeviin päätöksiin. ”Tulevien kuukausien aikana mukaan liittynee vielä satoja kaupunkeja. Earth Hour -tapahtuma antaa maailmanlaajuisen valtakirjan ilmastonmuutosta hillitsevien päätösten tekoon”, hän sanoo.

Mukaan on ilmoittautunut 37 pääkaupunkia ja muita maailman metropoleja. Näitä ovat muun muassa Peking, Sydney, Rooma, Rio de Janeiro, Lontoo, Kööpenhamina, Istanbul, Bryssel ja Cape Town. Kaupunkien lisäksi valot sammuvat monista maailman näyttävimmistä maamerkeistä: esimerkiksi Rio de Janeiron Kristus-patsas ja maailman korkeimmat rakennukset, Taiwanissa sijaitseva pilvenpiirtäjä Taipei 101 sekä Dubaissa sijaitseva The Burj Dubai, pimenevät tunniksi.

Earth Hour 2009 on saanut lähettiläikseen maailmankuuluja julkisuuden henkilöitä, muun muassa Nobel-voittaja, arkkipiispa Desmond Tutun ja näyttelijä Cate Blanchettin. Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana Barack Obamasta taideteoksia tehnyt taiteilija Shepard Fairey tuottaa Earth Hour -kampanjalle visuaalista materiaalia.

Lähde WWF